Dárogiela mearkagiela (NOR04‑05)
Gealbomihttomearit ja árvvoštallan

Oktavuođaid ovdamearkkat

Čilgehus

Gealbomihttomearit maŋŋá Jo3 oppalaš studerengelbbolašvuođa lasáhus

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

  • analyseret

    Analyseret lea guorahallat ášši, diŋgga dahje doahpaga, ja dan bokte gávnnahit maid dat muitala dahje dan oaivila. Analyseret sáhttá mearkkašit ahte mii meannudit vuđolaččat ja vuogádatlaččat ovttaskas elemeanttaid ja oktavuođaid daid gaskkas. Analysa sáhttá maid guoskat bargoprosessii.

     mearkagiellateavsttaid iešguđetlágan šáŋŋeriin ja reflekteret

    Reflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.

     maid árvooainnuid teavsttat ovddastit
  • analyseret

    Analyseret lea guorahallat ášši, diŋgga dahje doahpaga, ja dan bokte gávnnahit maid dat muitala dahje dan oaivila. Analyseret sáhttá mearkkašit ahte mii meannudit vuđolaččat ja vuogádatlaččat ovttaskas elemeanttaid ja oktavuođaid daid gaskkas. Analysa sáhttá maid guoskat bargoprosessii.

     ja árvvoštallat

    Árvvoštallat lea vihkkedallat ášši dahje oaivila iešguđet beliid. Dat sáhttá maid sisdoallat buktaga dahje proseassa kvaliteahta meroštallama. Árvvoštallama vuođul dahkkojuvvo dávjá mearrádus, vihkkedallan dahje loahppacealkka (konklušuvdna).

     mearkagielalaš áššeprosateavsttaid iešguđetlágan fágasurggiin ja reflekteret

    Reflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.

     daid birra
  • árvvoštallat

    Árvvoštallat lea vihkkedallat ášši dahje oaivila iešguđet beliid. Dat sáhttá maid sisdoallat buktaga dahje proseassa kvaliteahta meroštallama. Árvvoštallama vuođul dahkkojuvvo dávjá mearrádus, vihkkedallan dahje loahppacealkka (konklušuvdna).

     ákkastallama, gáldogeavaheami ja mearkagiellateavsttaid čujuhemiid luohtehahttivuođa ja resonnemeantta
  • lohkat ja bargat viidáseappot earáid cealkámušaiguin go jearrá áigeguovdilis čuovvolangažaldagaid ja heiveha máhcaheami gulahallandilálašvuhtii
  • geavahit

    Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.

     áššálaš ákkastallamiid ja retoralaš váikkuhangaskaomiid ovdanbuktimiin mat leat heivehuvvon iešguđetlágan vuostáiváldiide
  • geavahit

    Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.

     teknologiija ja digitála resurssaid jierpmálaš láhkai go ráhkada mearkagiellateavsttaid
  • suokkardit

    Suokkardit mearkkaša vásihit ja geahččaladdat ja dainna sáhttá duhtadit sáhkkiivuođa ja imaštallama. Suokkardit sáhttá mearkkašit áicat, iskat, fuomášit, dárkut ja dutkat. Muhtumin dat oaivvilda ahte iskkadit iešguđet beliid áššis rabas ja kritihkalaš ságaškuššamiin. Dutkkadit sáhttá maid mearkkašit ahte mii geahččalit ja árvvoštallat bargovugiid, buktagiid dahje reaidduid.

     mearkkaid válddaheaddji, čujuheaddji ja govvideaddji funkšuvnna ja reflekteret

    Reflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.

     daid birra ja buohtastahttit

    Buohtastahttit lea guorahallat guovtti dahje máŋga dili ovttaláganvuođaid ja erohusaid.

     čállingielain
  • suokkardit

    Suokkardit mearkkaša vásihit ja geahččaladdat ja dainna sáhttá duhtadit sáhkkiivuođa ja imaštallama. Suokkardit sáhttá mearkkašit áicat, iskat, fuomášit, dárkut ja dutkat. Muhtumin dat oaivvilda ahte iskkadit iešguđet beliid áššis rabas ja kritihkalaš ságaškuššamiin. Dutkkadit sáhttá maid mearkkašit ahte mii geahččalit ja árvvoštallat bargovugiid, buktagiid dahje reaidduid.

     ja geavahit

    Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.

     gálggaid riikkaidgaskasaš mearkagulahallamis vai máhttá váldit oktavuođa ja gulahallat mearkagielagiiguin riikkaidgaskasaš mearkagiellaarenain
  • suokkardit

    Suokkardit mearkkaša vásihit ja geahččaladdat ja dainna sáhttá duhtadit sáhkkiivuođa ja imaštallama. Suokkardit sáhttá mearkkašit áicat, iskat, fuomášit, dárkut ja dutkat. Muhtumin dat oaivvilda ahte iskkadit iešguđet beliid áššis rabas ja kritihkalaš ságaškuššamiin. Dutkkadit sáhttá maid mearkkašit ahte mii geahččalit ja árvvoštallat bargovugiid, buktagiid dahje reaidduid.

     ja ovdanbuktit iešguđet riikkaid nationála mearkagielaid ja reflekteret

    Reflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.

     mearkagiela stáhtusa mearkkašumis gillii, historjái, kultuvrii ja identitehtii
  • analyseret

    Analyseret lea guorahallat ášši, diŋgga dahje doahpaga, ja dan bokte gávnnahit maid dat muitala dahje dan oaivila. Analyseret sáhttá mearkkašit ahte mii meannudit vuđolaččat ja vuogádatlaččat ovttaskas elemeanttaid ja oktavuođaid daid gaskkas. Analysa sáhttá maid guoskat bargoprosessii.

    , dulkot

    Dulkot lea duddjot oaivila dahje áddejumi muhtun albmoneami, geavatlaš dilidahje dáiddalaš ovdanbuktima oaivilsisdoalu hárrái. Áddejumi vuođđun lea dávjá ovttaskas osiid ja daid gaskavuođaid guorahallan.

     ja buohtastahttit

    Buohtastahttit lea guorahallat guovtti dahje máŋga dili ovttaláganvuođaid ja erohusaid.

     iešguđetlágan mearkagiellateavsttaid ja reflekteret

    Reflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.

     mo konteaksta váikkuha teakstadulkomii
  • geavahit

    Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.

     fágagiela mearkagiellateavsttain ja suokkardeaddji ságastallamiin, digaštallamiin ja ovdanbuktimiin mearkagielalaš fáttáid birra
  • ovdanbuktit dárkilit ja máŋggabealálaččat ja hálddašit gielalaš hápmegáibádusaid njálmmálaš ovttasdoaibmamis ja mearkagielalaš teakstaráhkadeamis
  • ráhkadit fágaartihkkaliid mat čilgejit ja ságaškuššet fáttáid mat gusket mearkagillii ja bealjehemiid kultuvrii
  • suokkardit

    Suokkardit mearkkaša vásihit ja geahččaladdat ja dainna sáhttá duhtadit sáhkkiivuođa ja imaštallama. Suokkardit sáhttá mearkkašit áicat, iskat, fuomášit, dárkut ja dutkat. Muhtumin dat oaivvilda ahte iskkadit iešguđet beliid áššis rabas ja kritihkalaš ságaškuššamiin. Dutkkadit sáhttá maid mearkkašit ahte mii geahččalit ja árvvoštallat bargovugiid, buktagiid dahje reaidduid.

     gielladili ja giellapolitihka Norggas dál ja reflekteret

    Reflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.

     dan birra ja čilget historjjálaš duogáža
  • čilget gielalaš variašuvnna ja giellarievdama Norggas dál ja ságaškuššat

    Ságaškuššat lea muitalit ášši birra nu ahte ovdanbuktá iešguđet beliid das, ja go ákkastallá sihke dan bealis ja vuostá. Ságaškuššan sáhttá loahpahuvvot konklušuvnnain. Ságaškuššat sáhttá ieš okto dahje earáiguin. Go máŋggas leat ságastallamin ášši dahje dili birra, de sáhttet maid leat digaštallamin.

     giela, kultuvrra ja identitehta oktavuođaid
  • čilget dulkavuoigatvuođa alit oahpus ja bargoeallimis

Dađistaga árvvoštallan

Dađistaga árvvoštallan galgá leat mielde ovddideamen oahppama ja gelbbolašvuođa fágas. Oahppit čájehit ja

ovdánahttet gelbbolašvuođa dárogiela mearkagielas Jo3 oppalaš studerengelbbolašvuođa lasáhusas go sii

analyserejit, dulkojit ja buohtastahttet teavsttaid, ja go sii suokkardit teavsttaid konteavsttaid ja reflekterejit daid

birra. Sii čájehit ja ovdánahttet maiddái gelbbolašvuođa go ovdanbuktet iežaset dárkilit ja máŋggabealálaččat

mearkagillii, ja go geavahit fágagiela go suokkardit ja čilgejit dálá gielladili. Dasto sii čájehit ja ovdánahttet

gelbbolašvuođa go sii ráhkadit oanehat ja guhkit teavsttaid iešguđetlágan šáŋŋeriin iešguđetlágan ulbmiliiguin

ja vuostáiváldiiguin, ja go sii gieđahallet teavsttaid máhcahemiid vuođul.

Oahpaheaddji galgá diktit ohppiid váikkuhit oahpahussii ja arvvosmahttit oahppanhálu dan bokte ahte oahppit

besset geahččaladdat ja meaddit ja suokkardit fágalaš čuolmmaid ja bargat kreatiivvalaččat gávdnat

vástádusaid daidda. Oahpaheaddji galgá láhčit dili oahppanovttasbargui luohkkálanjas dahje digitála forumiin.


Oahpaheaddji galgá maiddái láhčit oahpahusa nu ahte oahppit ovdánahttet gillilvuođa stuorát bargguide, juogo

guhkit mearkagiellateavsttaid lohkamis dahje suokkardeaddji barggus fágalaš čuolmmaiguin. Oahpaheaddji ja

oahppit galget gulahallat ohppiid ovdáneami birra dárogiela mearkagielas. Ohppiid čájehuvvon gelbbolašvuođa

vuođul galget oahppit beassat válddahit maid sii orrot máhttimin ja reflekteret iežaset fágalaš ovdáneami birra.

Oahpaheaddji galgá oaivadit viidásit oahppama birra ja heivehit oahpahusa nu ahte oahppit besset geavahit

rávvagiid ovddidit gálggaid njálmmálaš ovttasdoaibmamis ja gieđahallat iežaset mearkagiellateavsttaid.

Oppalaš árvvoštallan

Oppalašárvosátni galgá čájehit oahppi ollislaš gelbbolašvuođa dárogiela mearkagielas, go oahpahus

loahpahuvvo maŋŋá Jo3 oppalaš studerengelbbolašvuođa lasáhusa. Oahpaheaddji galgá plánet ja láhčit dili nu

ahte oahppit besset čájehit iežaset gelbbolašvuođa iešguđet láhkai mat fátmmastit áddejumi, reflekšuvnna ja

kritihkalaš jurddašeami iešguđet oktavuođain. Oahpaheaddji galgá bidjat árvosáni dárogiela mearkagielas

oahppi čájehuvvon gelbbolašvuođa vuođul go oahppi lea čájehan fágalaš sisdoalu njálmmálaš

ovttasdoaibmama bokte. Oahpaheaddji galgá bidjat árvosáni teakstaráhkadeamis gelbbolašvuođa vuođul maid

oahppi lea čájehan muhtun fágaartihkkaliin ja eará teavsttain iešguđetlágan šáŋŋeriin.