Matematihkka T (MAT09‑01)
Gealbomihttomearit ja árvvoštallan

Oktavuođaid ovdamearkkat

Čilgehus

Gealbomihttomearit maŋŋá matematihkka 1T

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

  • sátnádit ja čoavdit čuolmma algoritmmalaš jurddašeami, iešguđetlágan čuolbmačoavdinstrategiijaid, digitála reaidduid ja programmerema bokte
  • lohkat ja áddet matematihkalaš duođaštusaid ja suokkardit ja ovdánahttit duođaštusaid relevánta matematihkalaš fáttáin
  • identifiseret molsašuddi sturrodagaid iešguđet dilálašvuođain, ráhkadit hámuid ja suokkardit daid digitála reaidduid vehkiin
  • suokkardit iešguđetlágan strategiijaid čoavdit ovttamađodagaid, ovttamađodatvuogádagaid ja vealaid ja ákkastallat iežas jurddašanvuogi
  • čilget erohusa identitehtas, ovttamađodagas, algebralaš cealkagis ja funkšuvnnas
  • suokkardit nuppipoteansaovttamađodagaid ja nuppipoteansavealaid, nuppipoteansafunkšuvnnaid ja njealjehaslágaid oktavuođaid ja geavahit oktavuođaid čuolbmačoavdimis
  • modelleret dilálašvuođaid mat gusket iešguđetlágan fáttáide, ságaškuššat, ovdanbuktit ja čilget bohtosiid ja ákkastallat leat go modeallat gustovaččat
  • lohkat, viežžat ja árvvoštallat matematihka relevánta teavsttain iešguđet fáttáid birra ja ovdanbuktit relevánta meroštallamiid ja analysa bohtosiin
  • suokkardit ja válddahit polynomafunkšuvnnaid, rationála funkšuvnnaid, eksponentiálafunkšuvnnaid ja poteansafunkšuvnnaid dovdomearkkaid
  • geavahit gaskamearálaš ja momentána rievdanleavttu konkrehta ovdamearkkain ja čilget deriverejuvvon logu
  • čilget polynomadivišuvnna ja geavahit dan eará láhkai sátnádit algebralaš cealkagiid, ságaškuššat funkšuvnnaid ja čoavdit ovttamađodagaid ja vealaid
  • čilget sinusa, cosinusa ja tangeanssa definišuvnnaid ja geavahit trigonometriija meroštallat guhkkodagaid, čiegaid ja areálaid eavttuhis golmmačiegagiin
  • vuođuštit sinus-, cosinus- ja areálalága
  • geavahit trigonometriija analyseret ja čoavdit ovttastuvvon teorehtalaš ja praktihkalaš čuolmmaid guhkkodagaiguin, čiegaiguin ja areálaiguin

Dađistaga árvvoštallan

Dađistaga árvvoštallan galgá leat mielde ovddideamen oahppama ja gelbbolašvuođa matematihkka T:s. Oahppit čájehit ja ovdánahttet gelbbolašvuođa fágas go gávdnet, áddejit ja generaliserejit matematihkalaš oktavuođaid algebralaččat. Oahppit čájehit ja ovdánahttet gelbbolašvuođa go barget suokkardeaddji ja čuolbmačoavdi láhkai ja modelleremiin go plánejit, čađahit ja ovdanbuktet barggu fágas. Oahppit čájehit ja ovdánahttet maiddái gelbbolašvuođa go suokkardit fágadoahpagiid, geavahit matematihkalaš metodaid ja resonnerejit matematihkalaččat.

Oahpaheaddji galgá diktit ohppiid váikkuhit oahpahussii ja arvvosmahttit oahppanhálu dan bokte ahte oahppit besset suokkardit matematihka ja čoavdit matematihkalaš čuolmmaid resonnerema, ákkastallama ja modellerema bokte. Oahpaheaddji galgá gulahallat ohppiiguin sin ovdáneami birra programmeremis ja čuolbmačoavdinstrategiijain. Oahppit galget beassat geahččaladdat ja meaddit. Ohppiid čájehuvvon gelbbolašvuođa vuođul galget oahppit beassat muitalit maid sii orrot máhttimin ja reflekteret iežaset fágalaš ovdáneami birra. Oahpaheaddji galgá oaivadit viidásit oahppama birra ja heivehit oahpahusa nu ahte oahppit besset geavahit rávvagiid ovddidit iežaset gelbbolašvuođa oaidnit oktavuođaid gaskal matematihka ja teorehtalaš geavahusaid.

Oppalaš árvvoštallan

Oppalašárvosátni galgá čájehit oahppi ollislaš gelbbolašvuođa matematihkas, go oahpahus loahpahuvvo maŋŋá matematihkka T. Oahpaheaddji galgá plánet ja láhčit dili nu ahte oahppit besset čájehit iežaset gelbbolašvuođa iešguđet láhkai mii fátmmasta áddejumi, reflekšuvnna ja kritihkalaš jurddašeami iešguđet oktavuođain. Oahpaheaddji galgá bidjat árvosáni matematihkas oahppi čájehuvvon máhtu vuođul, sihke čálalaččat, njálmmálaččat ja digitálalaččat, go geavaha matematihkalaš ovdanbuktinvugiid, čuolbmačoavdinstrategiijaid ja go reflektere ja ákkastallá čovdosiid ja modeallaid.