Learoesoejkesje siebriedahkefaagesne saemien (SAF2-03)

Faagen maadth maahtoeh

Vihkeles tjiehpiesvoeth lea meatan vaaltasovveme maahtoeulmine, gusnie dah akte bielie maahtoste jïh viehkiehtieh maahtoem faagesne evtiedidh. Guarka vihkeles tjiehpiesvoeth siebriedahkefaagesne naemhtie:

Njaalmeldh tjiehpiesvoeth siebriedahkefaagesne sæjhta jiehtedh guarkedh, buerkiestidh, viertiestidh jïh analyjseradidh gaaltijh jïh dåeriesmoerh viehkine faaktah, teorijh, tjïertestimmieh jïh faagedïejvesh nuhtjedh håaleminie, åehpiedehteminie jïh mïelejiehtieginie. Njaalmeldh tjiehpiesvoeth lea aaj goltelidh, vuarjasjidh, vaestiedassem vedtedh jïh vijriesåbpoe soptsestidh mænngan mubpieh maam jeahteme. Evtiedimmie njaalmeldh tjiehpiesvoetijste siebriedahkefaagesne lea aelkedh goltelidh jïh mïelh buektedh aelhkie njaalmeldh tjaaleginie, goske maahta buerkiestidh jïjtse mïelh, jïh mubpide goltelidh faageles jearsoesvoetine. Njaalmeldh tjiehpiesvoeth siebriedahkefaagesne evtiesuvvieh aktene prosessesne mij aalka vaajestimmiejgujmie, daamtaj persovneles karakterine, jïh faagesjiehteles jïh faagesjïere åssjaldahkide evtiesåvva, gusnie ahkedh vielie argumentereden digkede jïh faagedïejvesh veelelaakan nuhtjie. Joekehts vuajnoeh guarkedh, maehtedh mubpiej vuajnoej guarkedh, jïh eensilaakan maehtedh jiehtedh satne ij leah sïemes jïh mubpiej vuajnoeh seahkaridh lea aaj akte bielie njaalmeldh tjiehpiesvoetijste.

Maehtedh tjaeledh siebriedahkefaagesne lea maehtedh soptsestidh, buerkiestidh jïh mïelh argumenteradidh, jïh daajroem leerehtidh jïh daajroem tjaaleldh juekedh. Edtja aaj viertiestidh jïh digkiedidh fåantoeh, illedahkh jïh ektiedimmieh. Edtja aaj maehtedh aarvoeh vuarjasjidh gaaltijinie, hypoteesine jïh maalline, jïh maehtedh illedahkh siebriedahkefaageles goerehtimmijste tjaaleldh åehpiedehtedh. Maehtedh vuarjasjidh jïh gïetedidh jïjtsh tjaalegh lea aaj akte bielie tjiehpiesvoeteste. Evtiedimmie tjaelemetjiehpiesvoetijste siebriedahkefaagesne lea ånnetji ånnetji haarjanidh aelhkie faaktaraajesh jïh vihties gyhtjelassh hammoedidh, maehtedh tjaalegh vaajestidh jïh dejtie tjåanghkan giesedh, maehtedh dåeriesmoerh hammoedidh jïh digkeden tjaalegem struktuvreradidh viehkine gaaltijevuesiehtimmijste. Haarjanidh laejhtehks jïh jeereldihkie gaaltijeåtnoem nuhtjedh, jïh maehtedh tjïelkestamme konklusjovnh gaavnedh viehkine ahkedh jienebh faagedïejvesijstie jïh ahkedh vielie aamhtesi bïjre ussjedidh lea akte vihkeles bielie prosesseste.

Maehtedh lohkedh siebriedahkefaagesne lea maehtedh goerehtidh, toelhkestidh jïh ussjedidh faageles tjaalegi bïjre, juktie jïjtse jïh mubpiej siebriedahkh, jeatjah tïjjh, sijjieh jïh almetjh guarkedh. Edtja aaj maehtedh gïetedidh jïh bïevnesh nuhtjedh guvvijste, filmijste, graafijste, tabellijstie jïh kaarhtijste, jïh bïevnesh ohtsedh vihties ulmine, gaaltijh laejhtehkslaakan vuarjasjidh jïh dejtie voerkeslaakan veeljedh jïh hiejhtedh. Evtiedimmie lohkemetjiehpiesvoetijste siebriedahkefaagesne sæjhta jiehtedh ånnetji ånnetji haarjanidh tjaalegh jïh visuelle vuesiehtimmieh guarkedh, dejtie toelhkestidh jïh vuarjasjidh, goske maahta strategijh evtiedidh juktie laejhtehkslaakan daajroem vejtiestidh. Lohkedh juktie bïevnesh veedtjedh, jïh laejhtehkslaakan gaaltijh lohkedh aalka gosse bïevnesh gaavna aelhkie sjïehteladteme gaaltijinie, jïh vuarjasjidh mejtie bïevnesh leah nuhteligs. Mænngan edtja haarjanidh sov jïjtsh bïevnesh ohtsedh, bïevnesh viertiestidh ovmessie gaaltijijstie jïh laejhtehkslaakan vuarjasjidh dej sjyöhtehkevoetem, saetniesvoetem jïh aajkoem.

Maehtedh ryöknedh siebriedahkefaagesne lea veedtjedh, taaligujmie barkedh jïh taalide vuarjasjidh faageles aamhtesi bïjre, jïh dam tabelline, graafine jïh gaagkojne vuesiehtidh. Ryökneme siebriedahkefaagesne lea maehtedh nuhtjedh jïh viertiestidh, analyjseradidh jïh åehpiedehtedh statistihkeles taalematerijellem mij evtiedimmiem jïh jeerehtsem vuesehte. Maehtedh goerehtimmieh darjodh ryökneminie jïh siebriedahkefaageles daatabaash nuhtjedh jïh laejhtehkslaakan taalide toelhkestidh leah vihkeles. Edtja maehtedh möölegeståahkem nuhtjedh, tïjjine ryöknedh, jïh ryöknemem nuhtjedh juktie beetnehåtnoem jïh persovneles ekonomijem reeredh. Ryökneme-tjiehpiesvoetide ånnetji ånnetji leara, dehtie raejeste learohke aalka strategijh gaavnedh jïh haalvedh guktie edtja ryöknedh, klassifiseradidh, daatam nuhtjedh jïh daatah darjodh. Dïhte maehtelesvoete tjåanghkan giesedh, viertiestidh jïh toelhkestidh statistihkeles bïevnesh aaj evtiesåvva, jïh analyjseradidh, daatah laejhtehkslaakan nuhtjedh jïh daatide vuarjasjidh. Daatajgujmie barkedh mah evtiedimmiem jïh jeerehtsem vuesehte viehkine statistihkeles ulmijste lea vihkeles.

Digitaale tjiehpiesvoeth siebriedahkefaagesne sæjhta jiehtedh digitaale vierhtieh nuhtjedh jïh nedtesijjieh goerehtidh, bïevnesh ohtsedh, laejhtehks årrodh gaaltijidie jïh sjyöhtehke bïevnesh veeljedh siebriedahkefaageles aamhtesi bïjre. Edtja aaj maehtedh digitaale åehpiedehteme- jïh laavenjostoedïrregh nuhtjedh juktie multimeedijaale dorjesh darjodh, åehpiedehtedh jïh bæjhkoehtidh. Digitaale tjiehpiesvoeth lea aaj maehtedh govlesadtedh jïh laavenjostedh digitaalelaakan siebriedahkefaageles aamhtesi bïjre, jïh njoelkedassi mietie nedtegovlesadtemasse dåemiedieh, daan nuelesne persovnevaarjelimmie jïh aalkoereakta. Evtiedimmie digitaale tjiehpiesvoetijste siebriedahkefaagesne sæjhta jiehtedh digitaale dïrregh jïh meedijh nuhtjedh juktie faageles daajroem vejtiestidh, jïjtse maahtoen bïjre soptsestidh, jïh faageles dïjrem nænnoestehtedh. Digitaale tjiehpiesvoeth siebriedahkefaagesne åådtje aktene prosessesne mij aalka gosse digitaale dïrregh nuhtjie, goske siebriedahkefaageles sisvegem gaavna jïh vaajeste. Vijriesåbpoe maehtelesvoetem åådtje jeereldihkie ohtsemevuekieh nuhtjedh, laejhtehkslaakan veeljedh jïh faageleslaakan ussjedidh.

Side 4 Av 10

Fant du det du lette etter?

0/250
0/250

Tusen takk for hjelpen!