Identitehta ja kultuvrralaš girjáivuohta Bajitoassi

Skuvla galgá addit ohppiide historjjálaš ja kultuvrralaš ipmárdusa ja čanastumi, ja galgá veahkehit ahte juohke oahppi sáhttá fuolahit ja ovdánahttit iežas identitehta fátmmasteaddji ja girjás searvevuođas.

Ipmárdus iežamet historjjás ja kultuvrras lea deaŧalaš ohppiid identitehta ovdáneapmái ja duddjo gullevašvuođa servodahkii. Oahppit galget oahppat dovdat árvvuid ja árbevieruid mat veahkehit čohkket riikka álbmoga. Kristtalaš ja humanisttalaš árvu ja árbevierru lea deaŧalaš oassi riikka oppalaš kulturárbbis, ja das lea leamaš deaŧalaš rolla demokratiija ovdáneamis. Sámi kulturárbi lea oassi kulturárbbis Norggas. Min oktasaš kulturárbi lea ovdánahtton historjjá čađa ja dan galget dálá ja boahttevaš buolvvat hálddašit.

Oktasaš referánsarámmat leat deaŧalaččat ovttaskas olbmo servodatgullevašvuhtii. Dát duddjo oktavuođa ja čatná ovttaskas olbmo identitehta stuorit searvevuhtii ja historjjálaš oktavuhtii. Oktasaš rámma addá ja galgá addit saji girjáivuhtii, ja oahppit galget oažžut ipmárdusa das movt mii eallit ovttas iešguđet perspektiivvaiguin, miellaguottuiguin ja eallinipmárdusaiguin. Dat vásáhusat maid oahppit ožžot deaivvadettiin iešguđet kulturalbmanemiiguin ja árbevieruiguin, leat veahkkin hábmeme sin identitehta. Buorre servodat lea vuođđuduvvon fátmmasteaddji ja girjás searvevuhtii.

Oahpahus galgá sihkkarastit ahte oahppit šaddet oadjebas giellageavaheaddjit, ahte ovdánahttet iežaset gielalaš identitehta, ja ahte sáhttet geavahit giela jurddašit, duddjot oaivila, gulahallat ja čatnat oktavuođaid earáide. Giella addá midjiide gullevašvuođa ja kultuvrralaš dihtomiela. Norggas lea dárogiella ja lulli-, julev- ja davvisámegiella seammaárvosaš gielat. Dárogiella fátmmasta čállingielaid girjedárogiella ja ođđadárogiella. Dáru mearkagiella lea dohkkehuvvon ollislaš giellan Norggas. Máhttu servodaga gielalaš girjáivuođa birra addá buot ohppiide mávssolaš ipmárdusa iešguđet albmanahttinvugiin, fuomášumiin ja árbevieruin. Buot oahppit galget beassat vásihit ahte máhttit máŋga giela lea resursa skuvllas ja servodagas.

Oahpahusa bokte galget oahppit oažžut ipmárdusa sámi álgoálbmoga historjjás, kultuvrras, servodateallimis ja vuoigatvuođain. Oahppit galget oahppat ahte sámi kultuvra ja servodateallin lea girjái ja ahte leat variašuvnnat.

Viđa álbmotjoavkku stáhtus lea nationála unnitlohkoálbmogat, min riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde: Juvddálaččat, kvenat/norggasuopmelaččat, vuovdesuopmelaččat, romat ja romániálbmot/táhterat. Sis leat máŋggaid čuđiid jagiid čanastumit Norgii. Dát álbmotjoavkkut leat leamaš mielde hábmemin norgga kulturárbbi, ja oahpahus galgá addit máhtu dáid álbmotjoavkkuid birra.

Buot áiggiid čađa leat iešguđet rávnnjáldagat ja kulturárbevierut váikkuhan servodaga. Dál go eanet álbmogat leat seahkálaga go goassege ovdal, ja gos máilbmi čadno lagabut oktii, de šaddá giellamáhttu ja kulturipmárdus dađi deaŧaleabbo. Skuvla galgá doarjut ovttaskas oahppi identitehta ovdáneami, dahkat oahppi oadjebassan ieš iežainis, seammás go galgá gaskkustit oktasaš árvvuid mat leat dárbbašlaččat dárbu deaivvadettiin girjáivuođain ja go oassálastá girjáivuođas. Skuvla galgá rahpat uvssaid máilbmái ja boahtteáigái.