Ulbmil
Oskkut ja eallinoainnut speadjalastet olbmuid čiekŋaleamos gažaldagaid ja leat historjjá čađa leamaš mielde hábmeme ovttaskasolbmuid, searvevuođaid ja servodagaid. Máhttu oskkuid ja eallinoainnuid birra lea mávssolaš ovttaskasolbmui, vai máhttá dulkot eallingearddi ja ipmirdit kultuvrraid iežas servodagas ja muđui máilmmis. Dán áiggi mánát ja nuorat deaivvadit máŋggalágan kulturváikkuhusaiguin ja árvovuođuiguin. Risttalaš osku ja árbevierru lea čuđiid jagiid váikkuhan sámi, norgga ja eurohpalaš kultuvrra. Sámis lea don doloža rájes leamaš dábálaš ahte iešguđet kultuvrraid olbmot deaivvadit, go sámit eamiálbmogin leat ássan bálddalagaid eanetloguálbmogiiguin. Sirkumpolára oskkolaš árbevierut mat gávdnojit eatnama davvibeali eamiálbmogiin, leat oassin oktasaš oskkolaš árbbis. Máhttu sámi luondduoskku ja sámi árvojurddašeami birra galgá veahkehit ipmirdit kultuvrra ja servodaga, vieruid ja árbevieruid.
Seammás lea humanisttalaš árvoárbevierut addán kulturárbái viidát hivvodaga. Oskkoldatlaš ja eallinoinnolaš girjáivuohta váikkuha eambbo ahte eambbo servodaga. Dovdat iešguđetlágan oskkuid ja eallinoainnuid, etihka ja filosofiija lea deaŧalaš eaktun eallindulkomii, ehtalaš diđolašvuhtii ja ipmárdussii oskkuid ja eallinoaidnorájiid rastá. Go oktavuođat buot máilmmi eamiálbmogiid gaskkas leat lassánan, dagaha dat ahte lea deaŧalaš diehtit juoidá eamiálbmogiid oskkolaš árbevieruid birra maiddái máilmmiviidosaččat.
Risttalašvuohta, osku, eallinoaidnu ja etihkka oppalaš oahppahábmenfágan galgá veahkkin hukset oktasaš máhttovuođu ja referánsarámmaid, veahkkin ođđa áddejupmái ja várret saji iešguđet agiide heivehuvvon dialogaide. Máhttu oskkuid ja eallinoainnuid birra, ja makkár doaibma dain lea sihke árbevierrun ja áigeguovdilis gáldun oskui, morálii ja eallindulkomii, lea guovddážis fágas. Fága galgá leat deaivvadansadjin ohppiide geain lea iešguđetlágan duogáš, gos buohkat galget árvvus adnot. Oahpaheapmi galgá arvvosmahttit ohppiid oppalaš oahppahábmema ja addit saji imaštallamii ja reflekšuvdnii. Dasto galgá fága leat veahkkin ovdánahttit dáiddu ságastallat olbmuiguin geain lea iešguđetlágan oaidnu oskku- ja eallinoaidnogažaldagaide. Dát mielddisbuktá ahte ákte oskkolaš árvvuid, olmmošvuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid ehtalaš vuođu.
Fága galgá addit máhtu risttalašvuođas, sirkumpolára eamiálbmogiid oskkuin, eará máilmmioskkuin ja eallinoainnuin ja ehtalaš ja filosofalaš fáttáid birra. Dat galgá addit máhtu das makkár mearkkašupmi risttalašvuođas lea kulturárbin min servodahkii. Danin galgá sullii bealli fága oahpahusáiggis geavahuvvot risttalašvuođamáhttui. Dát mearkkaša ahte lea sadji báikkálaš variašuvnnaide go juogada fága váldoosiid vai olaha gelbbolašvuođamihttomeriid.
Risttalašvuohta, osku, eallinoaidnu ja etihkka lea dábálaš skuvlafága mii dábálaččat galgá čohkket buot ohppiid. Oahpahusláhka bidjá vuođđun ahte oahpaheapmi galgá leat objektiiva, kritihkalaš ja pluralistalaš. Dat mearkkaša ahte galgá leat áššálaš ja bealátkeahtes ja ahte iešguđet máilmmioskkut ja eallinoainnut galget ovdanbiddjot áktejumiin. Oahpaheamis ii galgga sárdniduvvot eaige galgga leat oskkumeanut. Ovttadássásaš pedagogalaš prinsihpat galget biddjot vuođđun. Dat mearkkaša ahte buot oskkut ja eallinoainnut galget daid earenoamášvuođa ja girjáivuođa vuođul meannuduvvot fágalaččat ja áššáiheivehuvvon vugiin.
Heivehuvvon oahpahus lea bajimusprinsihppa. Oahpaheamis galgá geavahit máŋggalágan ja hásttuheaddji bargovugiid, mat veahkkin gaskkustit buot beliid fágas. Bargovugiid ferte seammás várrogasvuođain válljet. Erenoamážit guoská várrogasvuohta bargovugiide mat ovddasteddjiid ja ohppiid oskku ja eallinoainnu mielde orrot leamen eará oskkuid meannun dahje doarjume eará eallinoainnu. Sihke oktagaslaš ja báikkálaš fuolahusaid berre vuhtiiváldit.
Jus oahppi dieđiha beassat luvvejuvvot osiin dábálaš oahpahusas oahpahuslága § 2-3a mielde, galgá dát čuovvoluvvot heivehuvvon oahpahusain. Eaktuduvvo ahte lea bistevaš ovttasbargu ruovttu ja skuvlla gaskkas ja buorre diehtojuohkin movt oahpahus jurddašuvvo čađahuvvot.
Side 1 Av 9