Dárogiella ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan - oahppoplána (NOR3-03)

Fága váldooasit

Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit. Váldooasit dievasmahttet guhtet guoimmiset, ja daid ferte geahččat oktilaččat.

Fága lea oktasašfága joatkkaoahpahusa buot oahppoprográmmaide. Oahpahus galgá danne leat eanemus lági mielde relevánta ohppiide ja heivehuvvot iešguđet oahppoprográmmaide.

Dárogielas leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋil vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. jahkecehkiid ja maŋŋil joatkkaoahpahusa Jo1:ža, Jo2:ža ja Jo3:ža studerenráhkkanahtti oahppoprográmmaid. Fidnofágalaš oahppoprográmmain leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋil Jo2:ža ja maŋŋil oppalaš studerengelbbolašvuođa lasáhusa.

Váldoosiid bajilgovva:

Njálmmálaš gulahallan

Njálmmálaš gulahallan-váldooasis lea sáhka guldalit ja hállat iešguđet oktavuođain. Njálmmálaš gulahallan lea dehálaš ođđa gielaid oahppamis. Joatkkaoahpahusas gullá maiddái ovdánahttit vuođđomáhtu dulkomis sámegielas dárogillii.

Guldaleapmi lea aktiivvalaš dahku mas oahppi galgá oahppat ja áddet go fihtte, dulko ja árvvoštallá earáid cealkámušaid. Ráhkkanan njálmmálaš ovdanbuktima ja spontána njálmmálaš ovttasdoaibmama bokte galgá oahppi ovdánahttit dáiddu gulahallat earáiguin, ja dovddahit máhtu, jurdagiid ja ideaid main lea girjás sátneriggodat iešguđet šáŋŋeriin. Njálmmálaš gulahallan fátmmasta maiddái heivehit giela, ovdanbuktinvugiid ja gaskkustanvuogi gulahallandilálašvuhtii.

Čálalaš gulahallan

Čálalaš gulahallan-váldooasis lea sáhka máhttit čállit ja lohkat dárogiela. Oahpahus fátmmasta vuosttaš lohkan- ja čállinoahpahusa ja viidásat lohkan- ja čállingealbbu oktilit ovdánahttima miehtá skuvlamannolaga. Lohkanoahpahus galgá arvvosmahttit oahppi miela ja dáiddu lohkat ja čállit, ja mearkkaša ahte oahppi galgá lohkat iešguđetlágan teavsttaid, sihke oahppama ja vásiheami nammii. Lohkkojuvvon teavsttat galget seammás veahkehit oahppi šaddat diđolažžan iežas ovdáneamis lohkkin ja čállin, ja veahkehit ovdánahttit diđolaš oktavuođa dáru ja sámi čálakultuvrra ovttaláganvuođaide ja erohusaide.

Čállin mearkkaša ovdanbuktit, gieđahallat ja gaskkustit jurdagiid ja oaiviliid iešguđetlágan teavsttain ja šáŋŋeriin. Ovttastuvvon teavsttat leat lunddolaš oassin teavsttain maid oahppit galget lohkat ja hábmet. Buorre čálalaš gulahallan eaktuda buori sátneriggodaga, gálggaid hábmet teavstta, dovdat čállingielalaš njuolggadusaid ja dáiddu heivehit teavstta ulbmilii ja vuostáiváldái.

Giella, girjjálašvuohta ja kultuvra

Giella, girjjálašvuohta ja kultuvra-váldooasis lea sáhka dáru giella- ja teakstakultuvrras, ja das leat sámi, davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš perspektiivvat. Oahppit galget ovdánahttit iešheanalaš áddejumi dáru gielas ja girjjálašvuođas, ja áddet mo giella ja teaksta lea rievdan áiggi mielde ja mo ain rievdá.

Váldooassi galgá addit máhtu giela birra vuogádahkan ja giellageavaheami birra, ja galgá arvvosmahttit ohppiid ovdánahttit diđolaš oktavuođa iežas máŋggagielatvuhtii. Oahppit galget lohkat ja reflekteret stuorra ja máŋggabealat válljosa boarrásat ja ođđasat teavsttaid iešguđet šáŋŋeriin ja iešguđet mediain. Dasa lassin galget dovdat dáru teakstahistorjjá árbevieruid buohtastahtti perspektiivvas gaskal dálá áiggi ja ovdalis áiggiid ja eará teakstaárbevieruid impulssaid olis.