Musihkka - sámi oahppoplána (MUS2-01)

Gjelder fra: 2006-08-01T00:00:00 +2

Gjelder til: 2021-07-31T00:00:00 +2

Ulbmil

Musihkka lea min siste ja min birra, ja buot olbmuin lea juogalágán nuohtalašvuohta ja mielamiel musihkka. Mii sáhttit čuovuhit nuohta, teavstta dahje luođi mielddisteamet juohkeguvlui, ja dainna lágiin gulahallat go oažžut ja gaskkustit mielladiliid, jurdagiid ja dovdduid mat gullet min eallimii. Musihkka čatná min kultuvrii, árbevieruide ja birrasiidda ja lea oassi oaivilgaskkusteami ja gulahallama vuogádagas. Musihkka gulahallá maiddái kulturrájiid, riikkarájiid ja áigodagaid rastá ja ovddida ipmárdusa, gierdilvuođa ja árvvusatnima álbmogiid ja riikkaid gaskkas.

Oppalaš oahppahábmen dáiddafágan galgá musihkkafága addit ohppiide vuođu sáhttit muosáhit, reflekteret, ipmirdit musihkalaš ovdanbuktimiid ja oassálastit musihkalaš ovdanbuktimiidda. Hutkan fágan galgá musihkkafága addit vuođu ovdánahttit kreativitehta ja hutkáivuođa nu ahte oahppit máhttet ráhkadit musihkalaš ovdanbuktimiid iežaset dáidduid mielde.

Musihkkafága lea deaŧalaš arena dáidagii ja kulturmuosáhusaide. Musihkkamuosáhus ii leat dušše intuitiiva, dan dihte go musihkkadovdan, musihkkamáhttu, musihkalaš gálggaid ovdáneapmi ja reflekteren musihka birra bidjá vuođu musihkkamuosáhussii

Fága galgá positiiva vuogi mielde veahkehit ohppiid šaddat diđolažžan iežaset identitehta ja kultuvrra birra máŋggakultuvrralaš ja riikkaidgaskasaš servodagas. Sámi, dáža ja eará kultuvrraid musihkka gullá fágii. Musihkkabarggu bokte galget oahppit oažžut ipmárdusa ja vásáhusa šáŋravalljodagain ja musihkalaš girjáivuođain, vai besset doalahit ja ovdánahttit dáiddalaš ovdabuktinnávcca musihka bokte. Dát dáhpáhuvvá doaimmahan- ja hutkanbarggu bokte go ovttastallá ja čuojaha searválaga earáiguin, muhto maiddái okto. Ovttasdoaibman ovdánahttá erenoamášvuođaid árvvusatnima, seammás go dat buktá vejolašvuođaid ođđa musihkkaovdanbuktimiidda. Musihkkafágas galgá ovttastallan ja ovttasdoaibman heivehuvvot nákcemii dainna lágiin ahte oahppit juohke jahkeceahkis ožžot kvalitehta musihkkadoaimmaheamis dan dásis mas sii leat.

Musihkkaoahpahusa bokte galget oahppit beassat muosáhit, ipmirdit ja árvvoštallat iešguđetlágán musihkalaš ovdanbuktimiid vai besset oassálastit ja ávkkástallat viiddis musihkkafálaldagain mat gávdnojit sin árgabeaivvis. Dat gelbbolašvuohta maid oahppit ožžot musihkkafágas, galgá váikkuhit dasa ahte sii jokset skuvlla mihttomeari ovdánit integrerejuvvon ja hutkkálaš olmmožin.

Musihkkafága lea deaŧalaš heivehuvvon oahpahusas fátmmasteaddji skuvllas. Hervvohallama bokte iežaset eavttuid mielde, lea fága mielde ovddideame kreativitehta ja musihkkailu ja bidjat vuođu ainovdáneapmái. Fága galgá addit ipmárdusa ja movtta vai oahppit máhttet válljet nu ahte boahtá ovttaskas olbmui ja servodahkii buorrin.

Ovttasbargu musihkkáriiguin, dáiddáriiguin ja kulturorganisašuvnnaiguin ja –ásahusaiguin, dahká vejolažžan deaivvadit alladását dáiddalaš ovdanbuktimiiguin ja addá ohppiide vejolašvuođa leahket mielhutkin bargo- ja ovdanbuktinproseassas. Musihkka čatná estetihka ja teknologiija oktii ja sáhttá lunddolaččat leat oassin eará fágaid bargguin teknologiijain ja designain.

Fága váldooasit

Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit. Váldooasit dievasmahttet nuppit nuppiid ja fertejit gehččojuvvot oktavuohtan. Go olaha mihttomeriid ovtta oasis, de dat seammás ovdánahttá gelbbolašvuođa eará osiin.

Musihkas leat gelbbolašvuođamihttomearit vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. jahkeceahki maŋŋel.

Bajilgovva váldoosiin:

Jahkeceahkki	Váldooasit
1.-10.	Musiseret	Komponeret	Guldalit

Musiseret

Váldooasis musiseret lea fágalaš fokus musihkkamuosáhus. Váldooassái gullá geavatlaš bargu luđiiguin ja lávlagiiguin, iešguđetlágán čuojanasaiguin čuojahit ja dánsa iešguđetge musihkalaš šáŋraid ja ovdanbuktimiid siskkobealde buot jahkecehkiin. Dát mielddisbuktá ahte geavaha musihka vuođđoelemeanttaid (coahkkin, ritma, leahttu, šuokŋa, nuohtta, dynamihkka, harmoniija ja hápmi) hárjehallá musihkalaš muittu ja govahallandáiddu ja musihkalaš dádjadeami geavatlaččat. Hárjehallan, musihkalaš gulahallan, searválaga čuojaheapmi, ovttasdoaibman ja ovdanbuktin leat guovddážis dán váldooasis.

Komponeret

Váldooasis komponeret lea fágalaš fokus musihkkamuosáhus ja musihkalaš ráhkadeapmi, ja dat sisttisdoallá hutkkálaš barggu musihkain ja dánssain iešguđetlágán ovdanbuktinvugiiguin. Dása gullá suokkardit ja geahččaladdat musihka vuođđoelemeanttaiguin, geahččaladdat jienain, bidjat oktii musihkkamanuid jienaiguin ja lihkastagaiguin, ráhkadit iežas musihkalaš ovdanbuktimiid. Dás galgá atnit musihka vuođđoelemeanttaid iešguđetládje, hárjehallat musihkalaš muittu ja govahallandáiddu ja hárjehallat musihkalaš gulahallama ja ovdanbuktima. Iešguđetlágán musihkkačuojanasat ja digitála reaiddut adnojit sihke musihka ráhkadeapmái ja jienaid ja musihka báddemii ja heiveheapmái iežas komposišuvnnaide. Komponeremii gullá maid musihkkadádjadeapmi ja reflekteren musihka ja musihkkavásáhusaid birra.

Guldalit

Váldooasis guldalit lea fágalaš fokus musihkkamuosáhus ja reflekteren. Máhttit guldalit lea vuođđogáibádus sihke vai sáhttá musihka muosáhit ja ieš ovdanbuktit musihka sihke okto ja earáiguin ovttas. Servodagas gos lea mearihemiid jietna ja musihkka gáibiduvvo musihkalaš árvvošteapmi ja árvvoštallandáidu guldaleaddjis. Váldooassái gullá ovdánahttit dovdama musihka vuođđoelemeanttaid ja dáid iešguđetlágán geavaheami ektui ja diehtit iešguđetlágán musihkkahámiid birra ja oahpásnuvvat daidda. Dát sisttisdoallá bargat sámi ja eará musihkain (mánáidlávllakultuvrrain, álbmotmusihkain, dáiddamusihkain, improviserejuvvon ja ritmmalaš musihkain iešguđet kultuvrrain).

Musihkalaš girjáivuohta ja šáŋravalljodat mii vuhtiiváldá iešguđetlágán musihkalaš šáŋraid váldolinnjáid leat nappo fágalaš guovddáš dán váldooasis juohke jahkeceahkis. Musihkkadádjadeapmi gullá maid dán váldooasi máhttovuđđui ja dasa gullet sihke musihkkateoriija oasit ja musihkkasosiologalaš fáttát musihka geavaheami ja doaimma birra iešguđet servodagain ovdal ja dál. Ná sáhttá váldooassi guldaleapmi leat veahkkin addit musiseremii ja komponerenbargui čikŋodaga ja perspektiivva, ja váldooasit musihkkafágas dievasmahttet guđet guimmiideaset dynámalaš ollislašvuođas, gos mihttomeriid olaheapmi ovtta oasis seammás ovddida gelbbolašvuođa nuppi oasis.

Diibmolohku

Diibmolohku lea almmuhuvvon 60-minuvtta ovttadahkan.

MÁNÁIDCEAHKKI

1.-7. jahkecehkiin: 285

NUORAIDCEAHKKI

8.-10 jahkecehkiin: 85

Vuođđogálggat

Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttime fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das. Musihkas ipmirduvvojit vuođđogálggat ná:

Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit sisttisdoallá lávlut, juoigat ja komponeret jietnageahččaladdamiin ja searvat ovttasčuojaheapmái ja vokála ovdanbuktimii. Dasa gullá maid ahte máhttá muitalit maid gullá ja ieš háliida albmanahttit ja gaskkustit iežas musihkkamuosáhusaid ja reflekteret musihka fenomenaid birra.

Máhttit čálalaččat ovdabuktit musihkkafágas mearkkaša earret eará atnit iešguđetlágán notašuvdnavugiid. Dát leat dárbbašlaš reaiddut sihke doarjjan musihkkamanuide, oassin improvisašuvdna- ja guldalanhárjehusaide, ja vai sáhttá čállit ja vurket iežas ráhkadan musihka ja dánssa. Čállin adno geahččaladdat gielalaš riimmain, ritmmain ja šuoŋain ja gaskkustit musihkalaš muosáhusaid, fuomášumiid ja hápmeovdanbuktimiid ja reflekteret máhtu birra musihkkafágas.

Máhttit lohkat musihkkafágas lea máhttit dulkot ja ipmirdit iešguđetlágán musihkkaovdanbuktimiid, -govastagaid, -mearkkaid ja notašuvdnavugiid. Nákcet konsentreret guhkit áiggi lea dárbbašlaš lohkamii t. Guldaleami, musiserema ja musihkalaš ovdanbuktimiid ja govastagaid dulkoma bokte lea musihkkafága deaŧalaš veahkki dása. Teavsttaid lohkan lea deaŧalaš vuođđun sihke iežas komponeremii ja guorahallama vuolggasadjin.

Máhttit rehkenastit musihkkafágas mearkkaša oahpásnuvvat musihka vuođđoelemeanttaide ja iešguđetlágán nuohtalaš minstariidda, molsašuddamiidda ja hámiide, ja máhttit rehkenastit áiggi ja saji musihkalaš ja rumašlaš ovdanbuktimiin. Musihka vuođđoelemeanttaid dovdámiin ja geavahemiin, ovdána ipmárdus movt iešguđetlágán minstarat ja hámádagat báidnet dáiddalaš ja musihkalaš ovdanbuktimiid.

Máhttit atnit digitála reaidduid musihkkafágas mielddisbuktá ovdánahttit musihkkateknologalaš gelbbolašvuođa sihke guldaleamis, musiseremis ja komponeremis. Musihkkafágii gullá earret eará báddenrusttegiiguin ja musihkkaprográmmaiguin bidjat oktii ja rievdadit jienaid iežas komposišuvdnan. Dán oktavuođas galgá maid máhttit gáldokritihka ja movt dahkkivuoigatvuođat gusket dakkár musihkkageavaheapmái.