Oskku ja etihka , sámi plána (REL02‑02)
Gealbomihttomearit ja árvvoštallan

Oktavuođaid ovdamearkkat

Čilgehus

Gealbomihttomearit

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

  • ovdanbuktit ja buohtastahttit

    Buohtastahttit lea guorahallat guovtti dahje máŋga dili ovttaláganvuođaid ja erohusaid.

     nuorta- ja oarjemáilmmi osku- ja eallinoaidnoárbevieruid guovddáš mihtilmasvuođaid, maid kristtalašvuođas ja islámas
  • suokkardit

    Suokkardit mearkkaša vásihit ja geahččaladdat ja dainna sáhttá duhtadit sáhkkiivuođa ja imaštallama. Suokkardit sáhttá mearkkašit áicat, iskat, fuomášit, dárkut ja dutkat. Muhtumin dat oaivvilda ahte iskkadit iešguđet beliid áššis rabas ja kritihkalaš ságaškuššamiin. Dutkkadit sáhttá maid mearkkašit ahte mii geahččalit ja árvvoštallat bargovugiid, buktagiid dahje reaidduid.

     ja ságaškuššat

    Ságaškuššat lea muitalit ášši birra nu ahte ovdanbuktá iešguđet beliid das, ja go ákkastallá sihke dan bealis ja vuostá. Ságaškuššan sáhttá loahpahuvvot konklušuvnnain. Ságaškuššat sáhttá ieš okto dahje earáiguin. Go máŋggas leat ságastallamin ášši dahje dili birra, de sáhttet maid leat digaštallamin.

     mo osku gullá historjjálaš rievdadanproseassaide globálalaččat ja nationálalaččat
  • čilget ja analyseret

    Analyseret lea guorahallat ášši, diŋgga dahje doahpaga, ja dan bokte gávnnahit maid dat muitala dahje dan oaivila. Analyseret sáhttá mearkkašit ahte mii meannudit vuđolaččat ja vuogádatlaččat ovttaskas elemeanttaid ja oktavuođaid daid gaskkas. Analysa sáhttá maid guoskat bargoprosessii.

     oskku ja eallinoainnu majoritehta-, minoritehta- ja eamiálbmotperspektiivvas mas deattuha Sámi ja Norgga
  • čilget ja ságaškuššat

    Ságaškuššat lea muitalit ášši birra nu ahte ovdanbuktá iešguđet beliid das, ja go ákkastallá sihke dan bealis ja vuostá. Ságaškuššan sáhttá loahpahuvvot konklušuvnnain. Ságaškuššat sáhttá ieš okto dahje earáiguin. Go máŋggas leat ságastallamin ášši dahje dili birra, de sáhttet maid leat digaštallamin.

     áigeguovdilis ovdamearkkaid oskkuid, eallinoainnuid ja politihka ovttasdoaibmamii
  • guorahallat ja ovdanbuktit mo sámi árbevieruid oskkolaš motiivvat leat geavahuvvon populárakultuvrralaš ovdanbuktimiin
  • ságaškuššat

    Ságaškuššat lea muitalit ášši birra nu ahte ovdanbuktá iešguđet beliid das, ja go ákkastallá sihke dan bealis ja vuostá. Ságaškuššan sáhttá loahpahuvvot konklušuvnnain. Ságaškuššat sáhttá ieš okto dahje earáiguin. Go máŋggas leat ságastallamin ášši dahje dili birra, de sáhttet maid leat digaštallamin.

     osku- ja eallinoaidnokritihka iešguđetlágan hámiid
  • čilget ja ságaškuššat

    Ságaškuššat lea muitalit ášši birra nu ahte ovdanbuktá iešguđet beliid das, ja go ákkastallá sihke dan bealis ja vuostá. Ságaškuššan sáhttá loahpahuvvot konklušuvnnain. Ságaškuššat sáhttá ieš okto dahje earáiguin. Go máŋggas leat ságastallamin ášši dahje dili birra, de sáhttet maid leat digaštallamin.

     guovddáš fágadoahpagiid mat gusket oskkuide, filosofiijii, eallinoainnuide ja etihkkii
  • analyseret

    Analyseret lea guorahallat ášši, diŋgga dahje doahpaga, ja dan bokte gávnnahit maid dat muitala dahje dan oaivila. Analyseret sáhttá mearkkašit ahte mii meannudit vuđolaččat ja vuogádatlaččat ovttaskas elemeanttaid ja oktavuođaid daid gaskkas. Analysa sáhttá maid guoskat bargoprosessii.

     ja árvvoštallat

    Árvvoštallat lea vihkkedallat ášši dahje oaivila iešguđet beliid. Dat sáhttá maid sisdoallat buktaga dahje proseassa kvaliteahta meroštallama. Árvvoštallama vuođul dahkkojuvvo dávjá mearrádus, vihkkedallan dahje loahppacealkka (konklušuvdna).

     iešguđetlágan máhttogálduid oskkuid, eallinoainnuid ja etihka birra
  • suokkardit

    Suokkardit mearkkaša vásihit ja geahččaladdat ja dainna sáhttá duhtadit sáhkkiivuođa ja imaštallama. Suokkardit sáhttá mearkkašit áicat, iskat, fuomášit, dárkut ja dutkat. Muhtumin dat oaivvilda ahte iskkadit iešguđet beliid áššis rabas ja kritihkalaš ságaškuššamiin. Dutkkadit sáhttá maid mearkkašit ahte mii geahččalit ja árvvoštallat bargovugiid, buktagiid dahje reaidduid.

     eksistensiála gažaldagaid ja vástádusaid ja reflekteret

    Reflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.

     daid birra
  • identifiseret ja ságaškuššat

    Ságaškuššat lea muitalit ášši birra nu ahte ovdanbuktá iešguđet beliid das, ja go ákkastallá sihke dan bealis ja vuostá. Ságaškuššan sáhttá loahpahuvvot konklušuvnnain. Ságaškuššat sáhttá ieš okto dahje earáiguin. Go máŋggas leat ságastallamin ášši dahje dili birra, de sáhttet maid leat digaštallamin.

     ehtalaš čuolmmaid mat gusket olbmuid gaskasaš oktavuođaide, gulahallamii ja eamiálbmotvuoigatvuođaide
  • ságaškuššat

    Ságaškuššat lea muitalit ášši birra nu ahte ovdanbuktá iešguđet beliid das, ja go ákkastallá sihke dan bealis ja vuostá. Ságaškuššan sáhttá loahpahuvvot konklušuvnnain. Ságaškuššat sáhttá ieš okto dahje earáiguin. Go máŋggas leat ságastallamin ášši dahje dili birra, de sáhttet maid leat digaštallamin.

     olmmošárvvu ja luonddu iešárvvu go deaivvada teknologalaš ovdánemiin
  • oaidnit earáid perspektiivvas ja gieđahallat digaštallamiid oskkuid, eallinoainnuid ja árvoáššiid birra
  • digaštallat čuolmmaid mat gusket joavkkuide guoski ovdagáttuide, rasismii ja vealaheapmái
  • suokkardit

    Suokkardit mearkkaša vásihit ja geahččaladdat ja dainna sáhttá duhtadit sáhkkiivuođa ja imaštallama. Suokkardit sáhttá mearkkašit áicat, iskat, fuomášit, dárkut ja dutkat. Muhtumin dat oaivvilda ahte iskkadit iešguđet beliid áššis rabas ja kritihkalaš ságaškuššamiin. Dutkkadit sáhttá maid mearkkašit ahte mii geahččalit ja árvvoštallat bargovugiid, buktagiid dahje reaidduid.

     ja digaštallat ideaid olbmuid birra nu go dat bohtet ovdan iešguđetlágan filosofalaš árbevieruin, maiddái eamiálbmotfilosofiijas

Dađistaga árvvoštallan

Dađistaga árvvoštallan galgá leat mielde ovddideamen oahppama ja gelbbolašvuođa fágas. Oahppit čájehit ja

ovdánahttet gelbbolašvuođa oskkus ja etihkas go geavahit fága metodaid ja máhtu oskkuid, eallinoainnuid,

etihka ja filosofiija birra go suokkardit guovddáš čuolmmaid fágas. Oahppit čájehit ja ovdánahttet

gelbbolašvuođa etihkas go identifiserejit ja ságaškuššet áigeguovdilis ehtalaš čuolmmaid. Dasto oahppit čájehit

ja ovdánahttet gelbbolašvuođa go oaivvildit juoga, váldet earáid perspektiivvaid ja digaštallet dan láhkai ahte

váldet vuhtii ovttaskas olbmo integritehta.


Oahpaheaddji galgá diktit ohppiid váikkuhit oahpahussii ja arvvosmahttit oahppanhálu dainna lágiin ahte addá

ohppiide vejolašvuođa sátnádit fágalaš čuolmmaid ja gávdnat ja kritihkalaččat geavahit fága metodaid ja

máhtuid reflekšuvnnas ja ákkastallamis. Oahppit galget beassat bargat suokkardeaddji láhkai oskkuin ja

etihkain, imaštallat ja reflekteret ehtalaš ja filosofalaš gažaldagaid birra. Oahpaheaddji ja oahppit galget

gulahallat ohppiid ovdáneami birra oskkus ja etihkas. Oahppit galget beassat geahččaladdat. Ohppiid

čájehuvvon gelbbolašvuođa vuođul galget oahppit beassat muitalit maid sii orrot máhttimin ja reflekteret iežaset

fágalaš ovdáneami birra. Oahpaheaddji galgá oaivadit viidásit oahppama birra ja heivehit oahpahusa nu ahte

oahppit besset geavahit rávvagiid ovddidit iežaset gelbbolašvuođa oskkus ja etihkas.

Oppalaš árvvoštallan

Oppalašárvosátni galgá čájehit oahppi ollislaš gelbbolašvuođa oskkus ja etihkas oahpahusa loahpahettiin jo3

maŋŋá. Oahpaheaddji galgá plánet ja láhčit dili nu ahte oahppit besset čájehit iežaset gelbbolašvuođa iešguđet

láhkai mat fátmmastit reflekšuvnna ja kritihkalaš jurddašeami iešguđet oktavuođain. Oahpaheaddji galgá bidjat

árvosáni oskkus ja etihkas gelbbolašvuođa vuođul maid oahppi lea čájehan go oahppi lea geavahan máhtu ja

gálggaid lotnolasat.