Mánát ja nuorat leat sáhkkát ja háliidit fuomášit ja hutkat. Oahpahusas galget oahppit beassat ovdánahttit beroštumi ja suokkardanhuova. Dáidu divvut gažaldagaid, suokkardit ja geahččaladdat lea deaŧalaš čiekŋalisoahppamii. Skuvla galgá áktet ja ovddidit iešguđet suokkardan- ja hutkanvugiid. Oahppit galget oahppat ja ovdánit dovdagiid ja jurddašeami, estehtalaš albmananvugiid ja praktihkalaš aktivitehtaid bokte. Nuoramus mánáide skuvllas lea stoahkan dárbbašlaš loaktima ja ovdáneami dáfus, muhto maid oahpahusas oppalaččat addá stoahkan vejolašvuođaid kreatiivvalaš ja gávnnálaš oahppamii.
Kreatiivvalaš – ja hutkannávccat leat mielde riggudeame servodaga. Ovttasbargu movttiidahttá ođđaárvalusaide ja fidnohutkamii, nu ahte ođđa fuomášumiid sáhttá duohtandahkat. Oahppit geat ohppet hutkandoaimmaid birra ja daid bokte, ovdánahttet dáiddu albmanahttit iešguđet ládje, ja čoavdit váttisvuođaid ja divvut ođđa gažaldagaid.
Dáidda ja kultuvra fátmmasta máŋga hutkan- ja kreatiiva fágasurggiid, mat váikkuhit sihke min fysalaš birrasiid ja servodatovdáneami. Min estehtalaš dovdda ovdána deaivvadettiin iešguđet kultuvrralaš albmanemiiguin, ja dat leat mielde bajideame ođđa perspektiivvaid. Dáidda- ja kulturalbmanemiin lea mearkkašupmi ovttaskas olbmo persovnnalaš ovdáneapmái. Kultuvrralaš muosáhusain lea iešárvu, ja oahppit galget beassat muosáhit máŋggabealat kulturalbmanemiid skuvlavázzin áiggis.
Maiddái stuorit perspektiivvas leat hutkanoahppanproseassat eaktun ohppiid oahppahábmemii ja identitehtaovdáneapmái. Skuvla galgá árvvusatnit ja arvvosmahttit ohppiid diehtoáŋgirvuođa ja hutkannávccaid, ja oahppit galget beassat geavahit iežaset hutkannávccaid olles vuođđooahpahusas.