Eatnemefaage saemien (NAT02‑04)
Maahtoeulmieh jïh vuarjasjimmie
Maahtoeulmie 2. daltesen mænngan
Lïerehtimmien ulmie lea learohke edtja maehtedh
- onterdidh, goerehtidh jïh gyhtjelassh darjodh, jïh dam ektiedidh jïjtsh jallh mubpiej dååjrehtimmide
- gaavnoeh åehpiedehtedh jïh buerkiestidh guktie learohke lea dejtie gaavnehtamme
- jïjtsh åssjalommesh teknologeles hæhtadimmide åehpiedehtedh
- ovmessie objekti, materijaali jïh aamhti jïjtsevoeth goerehtidh jïh buerkiestidh mejtie gåarede vïhtesjidh, jïh dejtie jïjtsevoeti mietie veesmedh
- soptsestalledh guktie mijjieh maehtebe byjresevoerkes veeljemh jïh voenges byjreseråajvarimmieh vaeltedh
- aktem eatnemedajvem voengesne goerehtidh, jïh buerkiestidh guktie naan organismh leah sjïehtedamme dajvese jïh sinsætnan
- meatan årrodh riblemisnie jïh åtnose eatnamistie ovmessie jaepieboelhki, ussjedadtedh guktie eatneme lea jarkelimmesne, jïh soptsestalledh vuekiej jïh mïerhkebiejjiej bïjre mah leah vïedteldihkie riblemasse jïh åtnose eatnamistie
- goerehtimmieh soejkesjidh jïh tjïrrehtidh vearaldistie jïh elmiefenomeenijste, jïh möölemh, vïhtesjimmieh jïh veareldevæhtah jaepien tjïrrh viertiestidh
- daajide goerehtidh stååkedimmien tjïrrh ålkone jïh gåetesne, jïh soptsestalledh guktie daajh åtnasuvvieh bïevnesh tjöönghkedh
- vuesiehtimmieh vedtedh såemies sïejhme skïemtjelasside jïh soptsestalledh maam maahta darjodh juktie kråahpem vaarjelidh sohti vööste
Jaabnan vuarjasjimmie
Jaabnan vuarjasjimmie edtja viehkiehtidh lïeremem eevtjedh jïh maahtoem faagesne evtiedidh. Learohkh maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh eatnemefaagesne 1. jïh 2. daltesisnie gosse sjïehteles eatnemefaageles baakoetjïerth åtnose vaeltieh goerehtimmien, stååkedimmien, soptsestallemi jïh åehpiedehtemi tjïrrh. Learohkh aaj eatnemefaageles maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse kraanskoje jïh praktihkeles faagine berkieh. Dah aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse onterdieh, gyhtjelassh gihtjieh jïh vïhtesjimmieh jïh dååjrehtimmieh buerkiestieh.
Lohkehtæjja edtja sjïehteladtedh guktie learohke lea meatan jïh lïeremelastose skreejrehtidh viehkine baajedh learoehkidie stååkedidh, onterdidh jïh sijjen daajh nuhtjedh gosse faagem lïereminie. Lohkehtæjja edtja aaj jeereldihkie barkoevuekide sjïehteladtedh eatnamisnie jïh jeatjah lïereme-areenine. Lohkehtæjja jïh learohkh edtjieh learohki evtiedimmien bïjre eatnemefaagesne soptsestalledh. Learohkh edtjieh nuepiem åadtjodh goerehtidh jïh pryövedh. Dan maahtoen mietie maam learohkh vuesiehtieh, edtjieh nuepiem åadtjodh baakoeh bïejedh dïsse maam dååjroeh jïh haalvoeh, jïh maam buerebelaakan haalvoeh goh aarebi. Lohkehtæjja edtja dan guhkiebasse lïeremen bïjre bïhkedidh jïh lïerehtimmiem sjïehteladtedh guktie learohkh maehtieh bïhkedassem nuhtjedh daajroeh evtiedidh eatnemefaageles teemaj bïjre, jïh maehtedh eatnemefaageles gyhtjelassh gihtjedh jïh vïhtesjimmieh buerkiestidh.