Matematihka 1.–10. ceahkki (MAT01‑06)
Vuođđogálggat

Njálmmálaš gálggat matematihkas mearkkašit hábmet oaivila ságastaladettiin matematihkas. Dat mearkkaša muitalit ideaid ja ságaškuššat matematihkalaš čuolmmaid, strategiijaid ja čovdosiid earáiguin. Njálmmálaš gálggaid ovdánahttin matematihkas vuolgá árgabeaigiela geavaheamis dasa ahte eanet ahte eanet geavahit dárkileappot matematihkalaš giela.

Máhttit čállit matematihkas mearkkaša válddahit ja čilget oktavuođaid, fuomášumiid ja ideaid ulbmillaš ovddastemiid vehkiin. Máhttit čállit matematihkas lea reaidu ovdánahttit iežaset jurdagiid ja oahppama. Dat mearkkaša máhttit čoavdit čuolmmaid ja ovdanbuktit čovdosiid mat leat heivehuvvon vuostáiváldái ja dilálašvuhtii. Čállingálggaid ovdánahttin matematihkas vuolgá árgabeaigiela geavaheamis dasa ahte eanet ahte eanet geavahit dárkileappot matematihkalaš giela.

Máhttit lohkat matematihkas mearkkaša hábmet oaivila sihke árgabeai- ja servodateallima teavsttain ja matematihkkafágalaš teavsttain. Máhttit lohkat matematihkas mearkkaša rátkit dieđuid, analyseret ja árvvoštallat hámi ja sisdoalu máŋggabealat teavsttain ja čoahkkáigeassit daid. Lohkangálggaid ovdánahttimis matematihkas lea sáhka gávdnat ja geavahit dieđuid eanet ahte eanet kompleaksa teavsttain main lea váttes symbolagiella ja doabageavaheapmi.

Máhttit rehkenastit matematihkas mearkkaša dovdát ja válddahit eanet ahte eanet kompleaksa čuolmmaid matematihka vehkiin. Dat mearkkaša geavahit matematihkalaš ovddastemiid, doahpagiid, strategiijaid ja bargovugiid go sátnádit ja čovdet čuolmmaid. Dat mearkkaša maiddái árvvoštallat ja reflekteret leat go čovdosat gustovaččat, ja ovdanbuktit árvvoštallamiid ja reflekšuvnnaid njálmmálaččat ja čálalaččat. Matematihkas lea erenoamáš ovddasvástádus rehkenastimis.

Máhttit rehkenastit 1.–4. ceahkis mearkkaša dađistaga ovdánahttit lohkoáddejumi ja dáiddu identifiseret ja geavahit loguid ja sturrodagaid stoahkamis ja árgabeaivvis. Dat mearkkaša sihkkaris ja geabbilis lohkama ja minsttardovdáma. Das lea maiddái sáhka sátnádit čuolmma ja geavahit rehkenastinstrategiijaid geabbilis láhkai sihke oaivvis rehkenastimis ja čálalaš rehkenastimis. Ovttamađodatmearkka, sadjevuogádaga ja dan njealji rehkenastinvuogi oktavuođa áddejumi lea oassi gálggas máhttit rehkenastit. Gálga mearkkaša ovdánahttit rehkenastinnjuovžilvuođa ja automatiseret addišuvnna ja substrakšuvnna automatiserema vuollegis loguiguin ja dekádalaš ovttadagain, ja eanet ahte eanet automatiseret multiplikašuvnna ja geavahit dán doarjjan divišuvnnas. Máhttit rehkenastit 1.–4. ceahkis mearkkaša máhttit geavahit iešguđet ovddastemiid ja matematihkalaš doahpagiid sátnádit, čoavdit ja gaskkustit matematihkalaš čuolmmaid ja modeallaid. Dasa lassin lea sáhka máhttit čilget leat go iežas ja earáid metodat ja bohtosat govttolaččat, ja muddet daid.

Máhttit rehkenastit 5.–7. ceahkis mearkkaša eanet ahte eanet rehkenastit positiiva loguiguin dasa ahte rehkenastit negatiiva loguiguin, cuovkkaiguin, desimálaloguiguin ja proseanttain. Dat mearkkaša áddet sadjevuogádaga, ekvivaleanssa ja oktavuođaid gaskal ovddastemiid ođđa lohkosurggiin. Das lea maiddái sáhka sátnádit eanet ahte eanet kompleaksa čuolmmaid ja geavahit ulbmillaš rehkenastinstrategiijaid geabbilis láhkai sihke oaivvis rehkenastimis ja čálalaš rehkenastimis. Gálga mearkkaša rehkenastinnjuovžilvuođa ja multiplikašuvnna ja divišuvnna automatiseren dekádalaš ovttadagaiguin maiddái. Máhttit rehkenastit fátmmasta maiddái máhttit geavahit ulbmillaš ovddastemiid ja matematihkalaš doahpagiid vai sáhttá sátnádit ja gaskkustit matematihkalaš čuolmmaid ja modeallaid. Dasa lassin lea sáhka máhttit ákkastallat ja kritihkalaččat árvvoštallat iežas ja earáid metodaid ja bohtosiid ja geavahit vásáhusaid viidásit ovdánahttit strategiijaid rehkenastimis ja čuolbmačoavdimis.

Máhttit rehkenastit 8.–10. ceahkis mearkkaša eanet ahte eanet rehkenastit olles loguiguin, cuovkkaiguin, desimálaloguiguin ja proseanttaiguin dasa ahte fáktorastit, rehkenastit poteanssaiguin, dekádalaš poteanssaiguin ja nubbiruohttasiiguin. Dat mearkkaša geavahit ja viidásit ovdánahttit beaktilis ja ulbmillaš rehkenastinstrategiijaid loguiguin ja variábeliiguin čoavdin dihtii sihke praktihkalaš ja abstrákta čuolmmaid. Lea maiddái sáhka máhttit dulkot gráfaid, tabeallaid, modeallaid ja diagrámmaid ja máhttit kritihkalaččat árvvoštallat ovdanbuktimiid sáddejeaddji ja ulbmila vuođul. Gálga mearkkaša máhttit geavahit matematihkalaš doahpagiid ja formálalaš symbolagiela go bargá algebralaš jurddašemiin, generaliseremiin ja modelleremiin. Máhttit rehkenastit mearkkaša maiddái máhttit lonohallat njuovžilit ja beaktilit gaskal iešguđetlágan ovddastemiid, máhttit geavahit ulbmillaš reaidduid ja máhttit kritihkalaččat árvvoštallat man gustovaččat iežas dahje earáid čovdosat leat.

Digitála gálggat matematihkas mearkkašit máhttit geavahit gráfamearkkaid, rehkenastinárkkaid, CAS, dynámalaš geometriijaprográmmaid ja programmerema suokkardit ja čoavdit matematihkalaš čuolmmaid. Dasto mearkkaša dat gávdnat, analyseret, gieđahallat ja ovdanbuktit dieđuid digitála reaidduid vehkiin. Digitála gálggaid ovdánahttin mearkkaša eanet ahte eanet geavahit ja válljet ulbmillaš digitála reaidduid veahkkeneavvun suokkardit, čoavdit, ja ovdanbuktit matematihkalaš čuolmmaid. Galgá leat erenoamáš várrugas geavahit digitála ovttadagaid 1.–4. ceahki ohppiiguin, ii ge dat galgga domineret oahpahusa.