Sámegiella vuosttašgiellan (SFS01‑05)
Gealbomihttomearit ja árvvoštallan
Gealbomihttomearit 10. ceahki maŋŋá
Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
- guldalit earáid presentašuvnnaid jareflekteretdaid hárrái, ja hukset iežas ákkastallama earáid oaiviliid ovdanbuktimiid ala
Reflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.
- reflekteretdan hárrái mo iešguđetlágan giellageavaheapmi sáhttá albmanahttit guottuid eará olbmuide
Reflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.
- muitalit, juohkit dieđuid, ákkastallat jareflekteretnjálmmálaččat ja čálalaččat
Reflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.
- dovdát jageavahitiešguđetlágan gielalaš ja estehtalaš váikkuhangaskaomiid ja retoralaš apeallavugiid
Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.
- lohkat iešguđetlágan teakstašlájaid iešguđet guhkkodagas ja mohkkáivuođas, jabuohtastahttitja
Buohtastahttit lea guorahallat guovtti dahje máŋga dili ovttaláganvuođaid ja erohusaid.
dulkotteavsttaidDulkot lea duddjot oaivila dahje áddejumi muhtun albmoneami, geavatlaš dilidahje dáiddalaš ovdanbuktima oaivilsisdoalu hárrái. Áddejumi vuođđun lea dávjá ovttaskas osiid ja daid gaskavuođaid guorahallan.
- válljet jageavahitheivvolaš lohkan- ja oahppanstrategiijaid go fágain bargá
Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.
- reflekteretdan hárrái mo sámi jurddašanvuogit, sámi njálmmálaš muitalanárbevierut ja sámi árvvut bohtet ovdan sámi girjjálašvuođas
Reflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.
- geavahitrelevánta doahpagiid ja fágagiela mat gusket iešguđetlágan sámi fáttáide ja árvvuide
Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.
- buohtastahttitiešguđet sámi guovlluid cuvccas- ja máinnasvariánttaid ja njálmmálaš árbevieruid
Buohtastahttit lea guorahallat guovtti dahje máŋga dili ovttaláganvuođaid ja erohusaid.
- suokkarditja čilget ovttaláganvuođaid ja erohusaid sámegielaid gaskkas
Suokkardit mearkkaša vásihit ja geahččaladdat ja dainna sáhttá duhtadit sáhkkiivuođa ja imaštallama. Suokkardit sáhttá mearkkašit áicat, iskat, fuomášit, dárkut ja dutkat. Muhtumin dat oaivvilda ahte iskkadit iešguđet beliid áššis rabas ja kritihkalaš ságaškuššamiin. Dutkkadit sáhttá maid mearkkašit ahte mii geahččalit ja árvvoštallat bargovugiid, buktagiid dahje reaidduid.
- geavahitrelevánta fágagiela teavstta ja giela čilgemii ja analyseremii
Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.
- iešguđetlágan teakstašlájaidplánetja hábmet struktuvrrain mii lea heivehuvvon sisdollui, ulbmilii ja vuostáiváldái
Plánet lea go ráhkada áigumuša man láhkai juksat ulbmila. Plána válddaha mo mii áigut ovdánit vai juksat ulbmila, ja sáhttá čujuhit makkár oktavuohta lea doaimmaid, čađaheami ja ulbmila gaskka.
- geavahitriektačállima, giela hápmeoahpa ja teakstačatnama njuolggadusaid čálalaš gulahallamis ja teakstaráhkadeamis
Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.
- árvvoštallatiešguđetlágan gálduid jáhkehahttivuođa, doallevašvuođa ja relevánssa, ja iežas barggus
Árvvoštallat lea vihkkedallat ášši dahje oaivila iešguđet beliid. Dat sáhttá maid sisdoallat buktaga dahje proseassa kvaliteahta meroštallama. Árvvoštallama vuođul dahkkojuvvo dávjá mearrádus, vihkkedallan dahje loahppacealkka (konklušuvdna).
geavahitgálduid rehálaččatVálddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.
- árvvoštallatiežas ja earáid teavsttaid ja buoridit iežas teavsttaid máŋggalágan fágalaš eavttuid mielde
Árvvoštallat lea vihkkedallat ášši dahje oaivila iešguđet beliid. Dat sáhttá maid sisdoallat buktaga dahje proseassa kvaliteahta meroštallama. Árvvoštallama vuođul dahkkojuvvo dávjá mearrádus, vihkkedallan dahje loahppacealkka (konklušuvdna).
- reflekteretdan hárrái mo eará gielat váikkuhit sámegillii ja mo sáhttá gáhttet ja ovddidit sámegielaid iešguđetlágan arenain
Reflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.
Dađistaga árvvoštallan
Dađistaga árvvoštallan galgá leat mielde ovddideamen oahppama ja gelbbolašvuođa fágas. Oahppit čájehit ja ovddidit gelbbolašvuođa sámegielas vuosttašgiellan 8., 9. ja 10. ceahkis go iežaset albmanahttet njálmmálaččat ja čálalaččat girjás ja sihkkaris gielain iešguđetlágan fágalaš fáttáid birra. Dasto sii čájehit ja ovddidit gelbbolašvuođa go heivehit iežaset njálmmálaš ja čálalaš albmanahttimiid vuostáiváldái, sisdollui ja ulbmilii. Sii čájehit ja ovddidit maid gelbbolašvuođa go besset lohkat máŋggalágan teakstamálliid ja vuolggasaji válljejit lohkama ulbmila mielde. Lassin dasa sii čájehit ja ovddidit gelbbolašvuođa go plánejit ja divodit iešguđetlágan teavsttaid máhtu vuođul giela ja teavstta birra, fágalaš eavttuid vuođul ja earáid mearkkašumiid vuođul. Oahpaheaddji galgá diktit ohppiid váikkuhit oahpahussii ja oahppanhálu arvvosmahttit máŋggabeallásaš njálmmálaš, čálalaš ja praktihkalaš bargovugiiguin gos oahppit barget sihke okto ja earáiguin ovttas. Doaimmat galget láhččojuvvot nu ahte oahppit sáhttet čoavdit fágalaš hástalusaid sihke oahpes ja amas dilálašvuođain ja reflekteret iešguđetlágan čuolmmaid ektui fágalaš barggu oktavuođas.
Oahpaheaddji ja oahppit galget gulahallat ohppiid ovdáneami birra sámegielas vuosttašgiellan, ja oahppit galget beassat geahččaladdat vai ohppet. Gelbbolašvuođa vuođul maid oahppit čájehit, sii galget beassat muitalit maid orrot máhttimin, ja reflekteret iežaset fágalaš ovdáneami birra fágas. Oahpaheaddji galgá oaivadit viidásit oahppama birra ja heivehit oahpahusa nu ahte oahppit besset rávvagiid geavahit iežaset njálmmálaš gelbbolašvuođa ovddideapmái fágas, divodit teavsttaid ja sávrivuođa ovddidit guhkit teavsttaid lohkamis. Dasto galget oahppit sáhttit rávvagiid geavahit fágalaš máhtu viidásit ovddideapmái ja fága viidásit barggu ja progrešuvnna plánemii.
Oppalaš árvvoštallan
Oppalašárvosátni galgá čájehit oahppi ollislaš gelbbolašvuođa sámegielas vuosttašgiellan oahpahusa loahpahettiin 10. ceahkis. Oahpaheaddji galgá plánet ja láhčit oahpahusa nu ahte oahppit besset máŋgga láhkai, iešguđet ge oktavuođain čájehit gelbbolašvuođaset mas áddejupmi, reflekšuvdna ja kritihkalaš jurddašeapmi leat oassin.
Oahpaheaddji galgá bidjat árvosáni njálmmálaš sámegielas vuosttašgiellan fágalaš, gielalaš ja kultuvrralaš gelbbolašvuođa vuođul maid oahppi lea čájehan go fágalaš sisdoalu lea njálmmálaččat kommuniseren. Oahpaheaddji galgá bidjat árvosáni čálalaš sámegielas vuosttašgiellan fágalaš, gielalaš ja kultuvrralaš gelbbolašvuođa vuođul maid oahppi lea čájehan guhkebuš ja oaneheabbo teavsttain iešguđetlágan šáŋŋeriin ja ulbmiliidda.