Eatnemefaage saemien (NAT02‑05)
Maahtoeulmieh jïh vuarjasjimmie
Ij leah faamosne 5. trinn–7. trinn daltesasse åvtelen 1.8.2026 raejeste
- Sjïehtesjimmie daehtie learoesoejkesjistie ållesth aalka 1.8.2026 raejeste.
- Faamoeboelhke jïh sjïehtesjimmie
- Bokmål
- Davvisámegiella
- Julevsámegiella
- Åarjelsaemiengïelese
Tjïelkestimmie
Maahtoeulmie 7. daltesen mænngan daltese
Lïerehtimmien ulmie lea learohke edtja maehtedh
- gyhtjelassh gihtjedh jïh hypoteesh eatnemefaageles fenomeeni darjodh, varijaabelh identifiseeredh jïh daatah tjöönghkedh juktie vaestiedassh gaavnedh
- vïhtesjimmiej jïh illedahki gaskem joekehtidh, daatah öörnedh, fåantoe-effekte-argumeenth nuhtjedh, illedahkh vihtiestidh, båajhtoeh gaaltijh vuarjasjidh jïh gaavnoeh åehpiedehtedh
- modellh nuhtjedh jïh vuarjasjidh mah fenomeenh representeerieh mejtie ij maehtieh ryöktesth vïhtesjidh, jïh tjïelkestidh man åvteste modellh åtnasuvvieh eatnemefaagesne
- vaahramïerhkesjimmiem lohkedh jïh guarkedh jïh ussjedadtedh aajkoen bijjelen dejgujmie
- vuesiehtimmieh vedtedh guktie eatnemevitenskapeles daajroe lea evtiesovveme jïh jïjtjemse evtede
- vuesiehtimmieh vedtedh guktie aerpievuekien daajroe lea vitenskapeles daajroem vadteme jïh vadta
- teknologeles systeemh goerehtidh, darjodh jïh programmeeredh mesnie biehkieh mah ektesne juhtieh
- dorjesem hammoedidh jïh darjodh utniji daerpiesvoeti mietie
- ussjedadtedh guktie teknologije maahta haestemh loetedh, nuepieh sjugniedidh jïh orre aehpieh sjugniedidh
- faasesertiestimmieh jïh kjemiske reaksjovnh goerehtidh, jïh buerkiestidh mij dejtie mïerhkesje
- partihkelemodellem nuhtjedh juktie faasesertiestimmieh jïh jïjtsevoetide faaste aamhtide, væskide jïh gaasside tjïelkestidh
- elektrihkeles jïh magnetihkeles faamoeh goerehtidh pryövemi tjïrrh jïh soptsestalledh guktie mijjieh elektrihkeles energijem nuhtebe aarkebiejjien
- tjïelkestidh guktie organismh maehtieh åejviedåehkide juakasovvedh, jïh vuesiehtimmieh vedtedh ovmessie organismi sjïerevæhtide
- tjïelkestidh man åvteste biologeles gellievoete lea vihkele, jïh råajvarimmieh tjïrrehtidh juktie biologeles gellievoetem voengesne vaarjelidh
- råajvarimmieh raeriestidh juktie biologeles gellievoetem vaarjelidh noerhtedajvine jïh vuesiehtimmieh vedtedh man vihkele aerpievuekien daajroe lea eatnemereeremisnie
- ovmessie jielemeviermieh goerehtidh jïh buerkiestidh, jïh dam nuhtjedh ektiespïelem eatnamisnie digkiedidh
- buerkiestidh jïh visualiseeredh guktie dygnh, askeboelhkh jïh jaepieboelhkh sjidtieh, jïh soptsestalledh guktie daate jieledem eatnamisnie jïh saemien vuekide baajnehtieh eatnemem nuhtedh
- tjïelkestidh man åvteste eatneme maahta jieledem utnedh, jïh jeatjah elmie-legemigujmie universesne viertiestidh
- tjïelkestidh guktie geologeles kretsløp, plaatetektonihke jïh byjngetje faamoeh leah meatan ovmessie eatnemh hammoedidh jïh jarkelidh
- fysiske jïh psykiske jarkelimmieh puberteetesne tjïelkestidh jïh soptsestalledh guktie daate maahta domtesidie, dahkojde jïh seksualiteetem baajnehtidh
- såemies kråahpen orgaanesysteemijstie tjïelkestidh jïh buerkiestidh guktie systeemh ektesne juhtieh
Jaabnan vuarjasjimmie
Jaabnan vuarjasjimmie edtja viehkiehtidh lïeremem eevtjedh jïh maahtoem faagesne evtiedidh. Learohkh maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh eatnemefaagesne 5., 6. jïh 7.b. daltesisnie gosse faagebaakoetjïerth jïh modellh vuarjasjieh jïh nuhtjieh juktie eatnemefaageles fenomeenh goerehtidh, buerkiestidh jïh tjïelkestidh. Dah aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse vuekieh veeljieh, goerehtieh jïh ussjededtieh teknologijen jïh jeatjah eatnemefaageles teemaj bijjeli, ,jïh jïjtsh gaavnoeh jïh illedahkh vuarjasjieh.
Lohkehtæjja edtja sjïehteladtedh guktie learohkh leah meatan jïh lïeremelastose skreejrehtidh viehkine sjïehteladtedh jeereldihkie, praktihkeles jïh kraanskoje barkoevuekide. Lohkehtæjja jïh learohkh edtjieh learohki evtiedimmien bïjre eatnemefaagesne soptsestalledh. Learohkh edtjieh nuepiem åadtjodh pryövedh. Dan maahtoen mietie maam learohkh vuesiehtieh, edtjieh nuepiem åadtjodh soptsestidh maam dååjroeh sijjieh haalvoeh, jïh maam buerebelaakan haalvoeh goh aarebi. Lohkehtæjja edtja dan guhkiebasse lïeremen bïjre bïhkedidh jïh lïerehtimmiem sjïehteladtedh guktie learohkh maehtieh bïhkedassem nuhtjedh sov maahtoem eatnemefaagesne evtiedidh.