Musihke saemien (MUS02‑02)
Maahtoeulmieh jïh vuarjasjimmie

Ektiedimmieh

Tjïelkestimmie

Maahtoeulmie 10. daltesen mænngan

Lïerehtimmien ulmie lea learohke edtja maehtedh

  • haarjanidh jïh åehpiedehtedh ovmessie vuelieh, laavlomh, musihkevuekieh, jeatjah vokaale vuekieh jïh daanhtsoeh
  • digkiedidh

    Digkiedidh lea tjoevkesem bïejedh akten aamhtesasse viehkine joekehts bielieh aamhtesijstie åvtese giesedh jïh dovne mietelen jïh vuestelen argumenteradidh. Digkiedimmie maahta konklusjovnem minngemosth utnedh. Digkiedidh maehtebe jïjtjeraarehke darjodh jïh mubpiejgujmie ektine. Gosse jienebh aamhtesen bïjre soptsestellieh dellie dïhte maahta seamma årrodh goh dïjveldidh.

    guktie musihkales aerpievuekieh vaarjelamme jïh orrestamme sjidtieh
  • mubpiejgujmie
    laavenjostedh

    Laavenjostedh lea mubpiejgujmie barkedh juktie ektie goerkesem jallh ektie ulmiem jaksedh.

    juktie haarjanimmieprosessh
    soejkesjidh

    Soejkesjidh lea soejkesjem bïejedh juktie ulmiem jaksedh. Soejkesje buerkeste guktie mijjieh libie ussjedamme darjodh juktie ulmiem jaksedh, jïh maahta ektiedimmiem vuesiehtidh darjomi, tjïrrehtimmien jïh ulmien gaskem.

    jïh
    tjïrrehtidh

    Tjïrrehtidh lea nïerhkedh, darjodh jïh illedh, vuesiehtimmien gaavhtan laavenjassem, goerehtimmiem jallh soejkesjamme barkoem.

    gusnie jïjtjedorjeme vuelie, laavlome, jeatjah vokaale vuekieh, tjoejehtimmie instrumentine jallh daanhtsoe, jïh illedahkem åehpiedehtedh dåehkesne jallh oktegh
  • musihkem sjugniedidh jïh programmeeredh, aaj vueline, viehkine tjoejine ovmessie gaaltijijstie eksperimenteeredh
  • musihkales dååjresh jïh dååjrehtimmieh
    goerehtidh

    Goerehtidh lea dååjredh jïh eksperimenteradidh, jïh maahta tjetskehkevoetem jïh onterdimmiem gorredidh. Goerehtidh maahta årrodh daajedh, ohtsedh, vueptiestidh, vïhtesjidh jallh kraanskodh. Såemies aejkien sæjhta årrodh ovmessie bielieh aktede aamhtesijstie goerehtidh akten ræhpas jïh laejhtehks digkiedimmien tjirrh. Goerehtidh maahta aaj årrodh teestadidh jallh pryövedh jïh barkoevuekieh, dorjesh jallh dalhketjh evalueradidh.

    jïh buektedh, jïh
    ussjedadtedh

    Ussjedadtedh lea goerehtidh jïh ussjedadtedh ovmessie bieliej bijjeli jïjtsh jallh mubpiej dahkojne, vuajnojne jïh åssjalommesinie. Maehtebe aaj ussjedadtedh akten aamhtesen bijjelen, praktihkeles darjomi bijjeli jallh jïjtse lïeremen bijjelen. Ussjedadteme lea jïjtse åssjaldahkh jïh vuajnoeh pryövedh juktie buerebe daajroem jïh goerkesem evtiedidh.

    guktie musihkales vierhkievierhtieh åtnasuvvieh
  • ovmessie vuekieh goltelidh jïh pryövedh jïh veeljemem tjïelkestidh sjugniedihks prosessine åssjalommesistie gaervies illedahkese
  • gehørem jïh notasjovnevuekieh
    nuhtjedh

    Nuhtjedh sæjhta jiehtedh mijjieh nåhtoem mestie akt vaeltebe jallh dahkoem darjobe juktie aktem ulmiem jaksedh. Nuhtjedh lea mahte seamma goh nåhtadidh, åtnose vaeltedh, vuesiehtimmien gaavhtan akte vuekie jallh dïrrege.

    goh dåarjoe sjugniedihks barkosne
  • sjiehteles faagebaakoetjïerth
    nuhtjedh

    Nuhtjedh sæjhta jiehtedh mijjieh nåhtoem mestie akt vaeltebe jallh dahkoem darjobe juktie aktem ulmiem jaksedh. Nuhtjedh lea mahte seamma goh nåhtadidh, åtnose vaeltedh, vuesiehtimmien gaavhtan akte vuekie jallh dïrrege.

    sjugniedihks barkosne, jïh gosse prosessii jïh dorjesi bijjeli ussjedadta
  • goerehtidh

    Goerehtidh lea dååjredh jïh eksperimenteradidh, jïh maahta tjetskehkevoetem jïh onterdimmiem gorredidh. Goerehtidh maahta årrodh daajedh, ohtsedh, vueptiestidh, vïhtesjidh jallh kraanskodh. Såemies aejkien sæjhta årrodh ovmessie bielieh aktede aamhtesijstie goerehtidh akten ræhpas jïh laejhtehks digkiedimmien tjirrh. Goerehtidh maahta aaj årrodh teestadidh jallh pryövedh jïh barkoevuekieh, dorjesh jallh dalhketjh evalueradidh.

    jïh
    ussjedadtedh

    Ussjedadtedh lea goerehtidh jïh ussjedadtedh ovmessie bieliej bijjeli jïjtsh jallh mubpiej dahkojne, vuajnojne jïh åssjalommesinie. Maehtebe aaj ussjedadtedh akten aamhtesen bijjelen, praktihkeles darjomi bijjeli jallh jïjtse lïeremen bijjelen. Ussjedadteme lea jïjtse åssjaldahkh jïh vuajnoeh pryövedh juktie buerebe daajroem jïh goerkesem evtiedidh.

    guktie histovrijes tsiehkieh jïh tsiehkieh seabradahkesne leah musihkem, laavlomem jïh daanhtsoem baajnehtamme goh estetihkeles vuekieh, jïh musihkales vuekieh sjugniedidh mah bæjjese vaeltieh haestemh daaletje tïjjen
  • musihken jïh daanhtsoen ulmiem seabradahkesne
    goerehtidh

    Goerehtidh lea dååjredh jïh eksperimenteradidh, jïh maahta tjetskehkevoetem jïh onterdimmiem gorredidh. Goerehtidh maahta årrodh daajedh, ohtsedh, vueptiestidh, vïhtesjidh jallh kraanskodh. Såemies aejkien sæjhta årrodh ovmessie bielieh aktede aamhtesijstie goerehtidh akten ræhpas jïh laejhtehks digkiedimmien tjirrh. Goerehtidh maahta aaj årrodh teestadidh jallh pryövedh jïh barkoevuekieh, dorjesh jallh dalhketjh evalueradidh.

    jïh
    digkiedidh

    Digkiedidh lea tjoevkesem bïejedh akten aamhtesasse viehkine joekehts bielieh aamhtesijstie åvtese giesedh jïh dovne mietelen jïh vuestelen argumenteradidh. Digkiedimmie maahta konklusjovnem minngemosth utnedh. Digkiedidh maehtebe jïjtjeraarehke darjodh jïh mubpiejgujmie ektine. Gosse jienebh aamhtesen bïjre soptsestellieh dellie dïhte maahta seamma årrodh goh dïjveldidh.

    , aaj saemien musihke jïh daanhtsoe gaajhkijste njieljie saemien laantijste, jïh etihkeles dåeriesmoerh mah leah vïedteldihkie musihkales lahtesidie jïh musihkekultuvride

Jaabnan vuarjasjimmie

Jaabnan vuarjasjimmie edtja viehkiehtidh lïeremem eevtjedh jïh maahtoem faagesne evtiedidh. Learohkh maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh musihkesne 8. 9. jïh 10. daltesisnie gosse tjoejehtieh, laavloeh, jeatjah vokaale vuekieh jïh daanhtsoeh nuhtjieh, jïh gosse soejkesjieh jïh barkoem tjïrrehtieh musihkem buektedh jïh darjodh, illedahkide vuesiehtieh jïh dej bijjeli ussjededtieh. Learohkh aaj maahtoem vuesiehtieh gosse soptsestieh jïh digkiedidh maam ulmide laavlome, jeatjah vokaale vuekieh jïh daanhtsoe seabradahkesne utnieh jïh gosse etihkeles dåeriesmoerh ovmessie vuekiej bïjre digkiedieh.

Lohkehtæjja edtja sjïehteladtedh guktie learohkh leah meatan jïh lïeremelastose skreejrehtidh viehkine learohkh åadtjoeh eksperimenteeredh, fantasijen jïh kreativiteetem nuhtjedh jïh åadtjoeh systematihkeles barkedh evtiedimmine aktede dorjesistie, åssjalommesistie gaervies illedahkese. Lohkehtæjja jïh learohkh edtjieh soptsestalledh learohki evtiedimmien bïjre musihkesne. Learohkh edtjieh nuepiem åadtjodh pryövedh. Dan maahtoen mietie maam learohkh vuesiehtieh, edtjieh nuepiem åadtjodh baakoeh bïejedh dïsse maam dååjroeh sijjieh buektiehtieh, jïh maam buerebelaakan buektiehtieh goh aarebi. Lohkehtæjja edtja dan guhkiebasse lïeremen bïjre bïhkedidh jïh lïerehtimmiem sjïehteladtedh guktie learohkh maehtieh bïhkedassem nuhtjedh sov maahtoem faagesne evtiedidh.

Galhkuvevuarjasjimmie

Galhkuvevuarjasjimmie edtja dam tjåenghkies maahtoem vuesiehtidh maam learohke musihkesne åtna gosse lïerehtimmiem galhkoe 10. daltesen mænngan. Lohkehtæjja edtja soejkesjidh jïh sjïehteladtedh guktie learohkh åadtjoeh sijjen maahtoem vuesiehtidh joekehtslaakan, mesnie goerkese, ussjedadteme jïh laejhtehks ussjedimmie, ovmessie ektiedimmine. Lohkehtæjja edtja karakteerem musihkese bïejedh dan maahtoen mietie maam learohke vuesiehtamme gosse learohke musihkem buakta jïh dorje, musihkem dååjroe jïh kultuvregoerkesinie barka dan sjugniedihks barkoen bïjre.