Eaŋgalsgiela (ENG01‑04)
Gealbomihttomearit ja árvvoštallan
Gealbomihttomearit Jo1 fidnofágalaš oahppoprográmmaid maŋŋá
Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
- geavahitheivvolaš strategiijaid giellaoahpahallamis, teakstačállimis ja gulahallamis
Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.
- geavahitheivvolaš digitála resurssaid ja eará veahkkeneavvuid giellaoahpahallamis, teakstačállimis ja ovttasdoaibmamis
Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.
- geavahitjietnadeami minstariid gulahallamis
Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.
- guldalit,áddetja
Áddet lea fáhtet oaivila juoga mas, áddet mii midjiide muitaluvvo dahje mo áššit gullet oktii.
geavahitfágaterminologiija njálmmálaččat ja čálalaččat bargodilálašvuođainVálddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.
- ovdanbuktit iežas máŋggabeallásaččat ja dárkilit njuovžilvuođain ja čielggasvuođain, idiomáhtalaš dajahusaiguin ja máŋggabealat cealkkastruktuvrraiguin mat leat heivehuvvon ulbmilii, vuostáiváldái ja oktavuhtii
- čilget earáid ákkastallama jageavahitja čuovvolit earáid árvalusaid ságastallamiin ja digaštallamiin fidnuide guoski fáttáid birra
Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.
- geavahitmáhtu oktavuođaid birra gaskal eaŋgalsgiela ja eará gielaid maid oahppi dovdá iežas giellaoahpahallamis
Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.
- geavahitmáhtu grammatihka ja teakstastruktuvrraid birra go bargá iežas njálmmálaš ja čálalaš teavsttaiguin
Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.
- lohkat ja digaštallat iešguđetlágan teavsttaid sisdoalu ja váikkuhangaskaomiid, maiddái iešválljen teavsttaid, jareflekteretdaid birra
Reflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.
- lohkat ja čoahkkáigeassit eaŋgalsgiel dokumentašuvnnaid fágalaš sisdoalu
- lohkat jabuohtastahttitiešguđetlágan áššeprosateavsttaid seamma fáttá birra iešguđetlágan gálduin ja kritihkalaččat
Buohtastahttit lea guorahallat guovtti dahje máŋga dili ovttaláganvuođaid ja erohusaid.
árvvoštallatman luohtehahttit gáldut leatÁrvvoštallat lea vihkkedallat ášši dahje oaivila iešguđet beliid. Dat sáhttá maid sisdoallat buktaga dahje proseassa kvaliteahta meroštallama. Árvvoštallama vuođul dahkkojuvvo dávjá mearrádus, vihkkedallan dahje loahppacealkka (konklušuvdna).
- geavahitiešguđetlágan gálduid kritihkalaš, ulbmillaš ja dárkilasti láhkai
Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.
- čállit fidnorelevánta teavsttaid struktuvrrain ja čielggasvuođain mat válddahit ja duođaštit iežas barggu heivehuvvon ulbmilii, vuostáiváldái ja oktavuhtii
- árvvoštallatja gieđahallat iežas teavsttaid fágalaš eavttuid ja giellamáhtu vuođul
Árvvoštallat lea vihkkedallat ášši dahje oaivila iešguđet beliid. Dat sáhttá maid sisdoallat buktaga dahje proseassa kvaliteahta meroštallama. Árvvoštallama vuođul dahkkojuvvo dávjá mearrádus, vihkkedallan dahje loahppacealkka (konklušuvdna).
- válddahitguovddáš osiid eaŋgalsgiela ovdáneamis bargogiellan
Válddahit lea govvidit dahje bájuhit vásáhusa, dilálašvuođa, bargoproseassa dahje fágalaš fáttá. Válddahit sáhttá maid mearkkašit ahte geavaha relevánta fágadoahpagiid go lea systematiseremin máhtu fáttá birra.
- suokkarditeaŋgalsgiel máilmmi girjáivuođa ja servodatbeliid historjjálaš oktavuođain ja
Suokkardit mearkkaša vásihit ja geahččaladdat ja dainna sáhttá duhtadit sáhkkiivuođa ja imaštallama. Suokkardit sáhttá mearkkašit áicat, iskat, fuomášit, dárkut ja dutkat. Muhtumin dat oaivvilda ahte iskkadit iešguđet beliid áššis rabas ja kritihkalaš ságaškuššamiin. Dutkkadit sáhttá maid mearkkašit ahte mii geahččalit ja árvvoštallat bargovugiid, buktagiid dahje reaidduid.
reflekteretdaid birraReflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.
- digaštallat eaŋgalsgiel kultuvrralaš ovdanbuktinvugiid hámi, sisdoalu ja váikkuhangaskaomiid iešguđetlágan mediain, maiddái musihkas, filmmas ja spealuin, jareflekteretdaid birra
Reflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.
Dađistaga árvvoštallan
Dađistaga árvvoštallan galgá leat mielde ovddideamen oahppama ja gelbbolašvuođa fágas. Oahppit čájehit ja
ovdánahttet gelbbolašvuođa eaŋgalsgielas Jo1 fidnofágalaš oahppoprográmmain go sii gulahallet ja
ovttasdoibmet máŋggabeallásaččat ja dárkilit njuovžilvuođain ja čielggasvuođain njálmmálaččat ja čálalaččat,
heivehuvvon ulbmilii, vuostáiváldái ja oktavuhtii. Dasto sii čájehit ja ovdánahttet gelbbolašvuođa go čállet
iešguđetlágan teavsttaid ja go geavahit gálduid kritihkalaš, ulbmillaš ja dárkilasti láhkai.
Oahpaheaddji galgá diktit ohppiid váikkuhit oahpahussii ja arvvosmahttit oahppanhálu dainna bokte ahte
geavaha iešguđetlágan strategiijaid ja oahpahanresurssaid ovdánahttit ohppiid lohkangálggaid ja njálmmálaš ja
čálalaš gálggaid. Oahppit galget beassat vásihit ahte geahččaladdat okto ja ovttas earáiguin lea oassin giela
oahppamis. Oahpaheaddji ja oahppit galget gulahallat ohppiid ovdáneami birra eaŋgalsfágas. Ohppiid
čájehuvvon gelbbolašvuođa vuođul galget oahppit beassat muitalit maid sii orrot máhttimin ja reflekteret iežaset
fágalaš ovdáneami birra. Oahpaheaddji galgá oaivadit viidásit oahppama birra ja heivehit oahpahusa nu ahte
oahppit besset geavahit rávvagiid ovddidit lohkangálggaid, čállingálggaid ja njálmmálaš ja digitála gálggaid
fágas.
Oppalaš árvvoštallan
Oppalašárvosátni galgá čájehit oahppi ollislaš gelbbolašvuođa eaŋgalsgielas, go oahpahus loahpahuvvo
maŋŋá Jo1 fidnofágalaš oahppoprográmmain. Oahpaheaddji galgá plánet ja láhčit dili nu ahte oahppit besset
čájehit iežaset gelbbolašvuođa iešguđet láhkai mat fátmmastit áddejumi, reflekšuvnna ja kritihkalaš
jurddašeami iešguđet oktavuođain. Oahpaheaddji galgá bidjat ovtta árvosáni eaŋgalsgielas oahppi oppalaš
gelbbolašvuođa vuođul fágas.