Englaantengïele (ENG01‑04)
Maahtoeulmieh jïh vuarjasjimmie
Maahtoeulmieh 7. daltesen mænngan
Lïerehtimmien ulmie lea learohke edtja maehtedh
- aelhkie strategijh gïelelïeremisnie, teekstesjugniedimmesne jïh gaskesadtemisnie nuhtjedh
- digitaale vierhtieh jïh ovmessie baakoegærjah nuhtjedh gïelelïeremisnie, teekstesjugniedimmesne jïh gaskesadtemisnie
- goerehtidh jïh nuhtjedh jiehtememöönsterem jïh baakoeh jïh lahtesh stååkedimmesne, laavloemisnie jïh råållaspïelesne
- goltelidh jïh baakoeh jïh lahtesh guarkedh sjïehtedamme jïh autentiske teekstine
- jeereldihkie baakoeveahkine jïh faepeles baakoejgujmie soptsestidh guktie mubpieh guarkoeh, mah leah sjïehtedamme dåastoejasse jïh tseahkan
- aelkedh, jåerhkedh jïh soptsestallemh galhkedh jïjtsh ïedtji jïh sjyöhtehke teemaj bïjre
- såemies gïeleldh hedtieh goerehtidh jïh dej bïjre soptsestidh englaantengïelen jïh jeatjah gïeli gaskem mejtie learohke damta, jïh dam nuhtjedh jïjtse gïelelïeremisnie
- raajeselïhtsh identifiseeredh ovmessie såarhts raajesinie jïh daajroem nuhtjedh sojjehtimmien bïjre veerbijste, substantijvijste jïh adjektijvijste gosse jïjtsh njaalmeldh jïh tjaaleldh teekstigujmie barkeminie
- njoelkedassh reaktatjaeliemasse jïh raajesestruktuvrese fulkedh
- lohkedh jïh soptsestalledh sisvegen bïjre ovmessie teekstine, aaj jïjtjeveeljeme teeksth
- englaantengïeleldh aamhteseprovsateeksth jïh englaantengïeleldh maana- jïh noerelidteratuvrem lohkedh jïh goltelidh jïh tjaeledh jïh sisvegen bïjre soptsestalledh
- ovmessie gaaltiji ussjedammesvoeten bïjre soptsestalledh, jïh gaaltijh jïjtse åtnose veeljedh
- iktemierien teeksth tjaeledh, aaj laavkeme teeksth mah vaajestieh, soptsestieh, gihtjieh. mïelh jïh ïedtjh buektieh, sjïehtedamme dåastoejasse
- jïjtsh teeksth bueriedidh bïevnesi bååstede mubpijste
- ussjedadtedh jïh soptsestalledh maam råållide englaantengïele jïjtse jieliedisnie åtna
- jieledevuekieh jïh aerpievuekieh goerehtidh ovmessie seabradahkine englaantengïeleldh veartenisnie jïh Nöörjesne, jïh identiteeten jïh kulturelle ektiedimmien bijjeli ussjedadtedh
Jaabnan vuarjasjimmie
Jaabnan vuarjasjimmie edtja viehkiehtidh lïeremem eevtjedh jïh maahtoem faagesne evtiedidh. Learohkh maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh englaantengïelesne 5., 6. jïh 7. daltesisnie gosse stååkedieh jïh goerehtieh gïelem, gosse gaalkije jïh goerkesinie luhkieh njaalmeldh jïh tjaaleldh teekstine ovmessie seabradahkine englaantengïeleldh veartenisnie.
Lohkehtæjja edtja sjïehteladtedh learohkh leah meatan jïh lïeremelastose skreejrehtidh viehkine åtnose vaeltedh jeereldihkie strategijh jïh lïeremevierhtieh juktie learohki lohkememaahtoeh jïh njaalmeldh jïh tjaaleldh tjiehpiesvoeth jeereldihkie tsiehkine evtiedidh. Learohkh edtjieh åadtjodh dååjredh oktegh jallh mubpiejgujmie ektine pryövedh lea akte bielie gïelelïeremisnie. Lohkehtæjja jïh learohkh edtjieh soptsestalledh learohki evtiedimmien bïjre englaantengïelesne. Dan maahtoen mietie maam learohkh vuesiehtieh, edtjieh nuepiem åadtjodh baakoeh bïejedh dïsse maam dååjroeh jsijjieh buektiehtieh, jïh maam buerebelaakan buektiehtieh goh aarebi. Lohkehtæjja edtja bïhkedidh dan guhkiebasse lïeremen bïjre jïh lïerehtimmiem sjïehteladtedh guktie learohkh maehtieh bïhkedassem nuhtjedh sov njaalmeldh jïh tjaaleldh tjiehpiesvoeth faagesne guhkiebasse evtiedidh.