Kåarhtesoptsestimmie edtja dijjem skreejrehtidh veelebelaakan sisvegem jïh laavenjassh mieriesoejkesjisnie goerehtidh. Doh jeenjemes kåarhth leah ryöktesth vïedteldihkie mieriesoejkesjasse, mearan jeatjah kåarhth edtjieh skraejrine årrodh laavenjostose jïh ektie ussjedadtemasse barkijedåehkesne.
Veeljede jïjtjh mej kåarhtigujmie dijjieh sïjhtede barkedh dijjen maanagïertesne. Mijjen håhkoe lea kåarhth maehtieh goerkesem jïh åtnoem mieriesoejkesjistie dåarjoehtidh jïh ektie faageles ussjedadtemasse maanagïertesne viehkiehtidh.
Ovmessie vuekieh Kåarhtesoptsestimmiem nuhtjedh
- Sååjhtoe lea åvtelhbodti soejkesjamme mah kåarhth dijjieh edtjede nuhtjedh, jallh dijjieh maehtede saaht mah kåarhth håajjeste giesedh.
- Veeljh kåarhtemïesterem mij dïedtem åådtje tïjjeåtnoem stuvredh, dagke aaj kåarhth veeljedh, ussjedadtemh jïh åssjaldahkh tjaeliestidh mearan gïehtelidie, jïh dïedtem utnedh iktedimmien åvteste.
- Ij leah naan fasitevaestiedassh, men vuartasjidie maam mieriesoejkesje jeahta don sjyöhtehke teeman bïjre, sijjesne udir.no
Ussjedadtemekåarhth
Aajkoe daej kåarhtigujmie lea dah mah meatan edtjieh sisvegen jïh laavenjassi bijjeli mieriesoejkesjisnie ussjedadtedh
Ussjedadtemekåarhth
Edtja stååkedimmiem, hoksem, lïeremem jïh hammoedimmiem ektesne vuejnedh. Guktie daate våajnoes mijjen maanagïertesne?
Maam mijjieh mïelebe lea hijven maanabaelie, jïh guktie maanabaelien jïjtseaarvoem gorredibie mijjen maanagïertesne?
Maam datne ussjedh sæjhta jiehtedh maanah positijvem tsiehkiem jïh jaahkoem jïjtsasse jïh jïjtsh maehtelesvoetide evtiedieh?
Guktie gellievoetine barkebe goh vierhtie mijjen maanagïertesne?
Guktie maehtebe hijven åvteguvvine maanide årrodh gosse edtja empatijem jïh mubpiegieriesvoetem vuesiehtidh?
Guktie barkebe ihke maanah maehtieh leajhtadimmiem jïjtsasse jïh mubpide evtiedidh?
Guktie barkebe ihke maanah edtjieh doestedh pryövije jïh tjetskehke årrodh byjreskasse?
Guktie maehtebe viehkine årrodh guktie maanah jïjtsh jïh mubpiej domtesi, dååjresi jïh mïeli bijjeli ussjededtieh? Mijjieh maam akt dorjeme minngemes våhkoen mij dïhte vuesehte?
Guktie maanaj reaktam hoksebe meatan årrodh?
Guktie sjïehteladtebe guktie maanah edtjieh åadtjoeh meatan årrodh sijjen ovmessie buektemevuekiej tjïrrh?
Guktie hoksebe eejhtegh åadtjoeh meatan årrodh baajnehtidh maanagïertesne?
Vuesiehtimmie
Mijjieh vuejnebe maana daarpesje åeredh jïh lïegkedidh. Eejhtegh eah sïjhth maana edtja åeredh maanagïertesne, dan åvteste vienhtieh dïhte jïjjenahkerem baajnehte. Guktie maehtebe dam krööhkestidh maanan daerpiesvoeten mietie raeffien jïh lïegkedimmien bïjre?
Vuesiehtimmie
Maana sveekes meatan stååkedimmesne dej jeatjah maanajgujmie, jïh eejhtegh tjoeperdieh. Mah sjaavnjoeh jallh raerieh maehtieh eejhtegijstie båetedh dagkeres tsiehkesne? Guktie maehtebe eejhtegigujmie ektine maanan tråjjem jïh evtiedimmiem gorredidh?
Guktie eejhtegigujmie laavenjostebe sjïehteladtedh ihke fïerhte maana jearsoe jïh hijven aalkoem maanagïertesne åådtje?
Guktie sjïehteladtebe guktie maanide hijven våaromem jïh skraejriem vedtebe skuvlesne aelkedh?
Guktie dam sïejhmepedagogeles faalenassem mijjen luvnie sjïehtedibie gosse mijjen leah maanah mah lissie dåarjoem daarpesjieh?
Guktie barkebe maanagïerten faagesuerkide ektiedimmesne vuejnedh?
Guktie maehtebe maanagïerten faagesuerkiejgujmie barkedh guktie dïhte vuajnelge goh lustes bielie maanaj aarkebiejjeste mij mïelem vadta?
Guktie barkeminie maanide seamma nuepieh vedtedh jïh mïrrestallemem eevtjedh?
Guktie barkeminie sïerredimmiem, åvtelhaarvoeh, stereotypijh jïh tjïertevidtjiem hööptedh?
Guktie matematihkeles baakoetjïerth nuhtjebe aarkebiejjien?
Guktie viehkiehtibie guktie maanah daajroem åadtjoeh kreeki jïh kreekejieleden bïjre?
Guktie barkeminie guktie maanah åehpies sjidtieh saemien kultuvrine jïh jieledevuekine?
Mieriesoejkesje jeahta barkijh edtjieh vijriedidh jïh guhkiebasse maanaj ïedtjide bigkedh, jïh dejtie jeereldihkie dååjrehtimmieh jïh dååjresh vedtedh.
Mannasinie dïhte vihkele?
Guktie maanaj dååjrehtimmieh, ïedtjh, vuajnoeh jïh skraejriem våaroeminie utnedh gosse teemah jïh prosjekth veeljebe jïh tjïrrehtibie.
Guktie maehtebe soejkesjidh jïh progresjovnese sjïehteladtedh maanagïerten sisvegisnie gaajhkide maanide mijjen maanagïertesne?
Saemien maanagïerth
Saemien maanagïerth edtjieh viehkiehtidh saemien kultuvreaerpiem gorredidh jïh guhkiebasse evtiedidh, jïh saemien gïelem, kultuvrem, jieledevuekieh jïh aarvoeh våajnoes darjodh mijjen tïjjen. Maam libie dorjeme minngemes tïjjem dam darjodh?
Guktie viehkiehtibie guktie maanah maehtieh seahkarimmiem jïh ektievoetedomtesem evtiedidh abpe saemien gellievoeten åvteste?
Jeatjah maanagïerth saemien maanajgujmie
Guktie viehkiehtibie guktie saemien maanah mijjen maanagïertesne dåarjoem åadtjoeh sijjen gïelem, sijjen daajroem jïh sijjen kultuvrem gorredidh jïh evtiedidh?
Darjomekåarhth
Daah kåarhth maedtieh dejtie mah meatan sisveginie mieriesoejkesjistie barkedh, raeriestimmiej tjïrrh jeereldihkie laavenjasside jïh haarjanimmide
Darjomekåarhth
Vuesiehtimmie
Akte eejhtege lea soptsestamme dah leah geerve tseahkan båateme, jïh dej maanah sijhtieh såemies lissie hoksem daarpesjidh åvtese.Guktie sïjhtede hïejmine laavenjostedh daam fulkesidh? Digkiedidien gööktesi gööktesi jïh juekeden dotnen raeriestimmiem gaajhkesigujmie.
Guktie maehtebe sjïehteladtedh ihke maanah maehtieh ovmessie kultuvri bïjre lïeredh, aaj saemien kultuvren bïjre?
Nuhtjh göökte minudth akti akti ussjedidh. Tjåanghkenidien gööktesi gööktesi jïh juekeden dijjen åssjaldahkh.
Vuesiehtimmie
Akte baernie lyjhkoe tjovlesne vaedtsedh. Joekehts vuajnoeh dan bïjre dovne sisnjelds barkijedåehkesne jïh eejhtegi gaskem.Bïejede jïjtjemdh ovmessie perspektijvi sïjse jïh åehpiedehtede dejtie sinsætnan.
Vuesiehtimmie
«Ij goh saatnan Jesuse jeala?» akte maana jeahta. Akte mubpie jeahta: «Ijje maa, ij darjoeh, aahka jeahta.»Guktie dijjieh lidh sïjhteme daejtie maanide vaestiedidh, jïh mannasinie lidh sïjhteme numhtie vaestiedidh? Digkiedidie dåehkine (jallh dorjehtidie) scenarijumem.
Mieriesoejkesjen mietie maanagïerte edtja viehkiehtidh guktie maana maehtieh guarkedh daan beajjetje dahkoeh konsekvensh båetijen aajkan utnieh.
Maam mijjen maanagïertesne darjobe mij lea nænnoes? Tjaelieh unnemes golme aath fïereguhte, jïh darjode ektie plakaatem.
Mij sjïere væhta lustesvoetese jïh aavose mijjen maanadåehkesne?
Minnede «lustesvoetem vijredh» jïh ohtsedh fïerhten maanan dååjresem lustesvoeteste jïh aavoste! Juekieh dov gaavnoeh mubpene tjåanghkosne.
Juekieh dååjrehtimmieh heannadimmijste gusnie akten maanan daerpiesvoeth leah vigkesne orreme mubpiej daerpiesvoetigujmie.
Guktie maehtebe maanide viehkiehtidh daam balaansem haalvedh?
Tjuvtjedh golme aatide maanagïertesne mah viehkiehtieh skreejrije byjresem vedtedh mij dåårje dam lastoem maanah utnieh stååkedidh , kraanskodh, lïeredh jïh haalvedh.
Digkiedidie: Maehtebe jïjtjemse bueriedidh såemieslaakan?
Juekede sinsitniem dåehkide jïh raeriestidie guktie maanah maehtieh åadtjodh abpe kråahpem jïh gaajhkh daajh sijjen lïeremeprosessine nuhtjedh.
Ohtsedh hijven bodtetjh jïh heannadimmieh gusnie barkoevoelph maanaj ovmessie buektemevuekieh vuejnieh, jïh sjïehteledtieh ihke maanah edtjieh åadtjodh meatan årrodh.
Tjaelesth maaje tsiehkiebaakoeh jallh tjaelieh praksisesoptsesem jïh juekieh dam mubpene tjåanghkosne.
Mah dååjrehtimmieh, daajroeh jïh maehtelesvoeth hijven våaromem jïh hijven skraejriem vedtieh SEØ:sne jïh skuvlesne aelkedh?
Darjoeh «post-it-plakaatem» leahpijste åssjaldahkigujmie dan bïjre! Fïereguhte såemies leahpah tjaala.
Soptsesth akten aejkien bïjre gusnie dïedtem utnih sjiehteladtedh akten jearsoe jïh hijven aalkovasse akten maanese.
Mij hijvenlaakan juhti? Juekieh barkoevoelpine.
Darjoeh baakoebalvem jallh åssjaldahkekaarhtem destie maam darjobe maam maanah tuhjie lea luste.
Juekede jïjtjedh dåehkide. Tjaelieh raeriestimmieh darjoemidie gusnie maanah maehtieh kraanskodh, stååkedidh, lïeredh jïh maam akt jïjtse sjugniedidh digitaale buektemevuekiej tjïrrh. Giehtjedide raeriestimmie ektesne jïh jïenestidie dejtie bøøremes raeriestimmide.
Guktie mijjieh maehtebe daejtie darjoemidie darjodh tïjjen åvtese?
Vaedtsede bïjre jarkan goevtesisnie jallh maanagïertesne jïh veeljede aktem tjïehtjelem.
Guktie lea sjïehteladteme ihke maanah edtjieh baahtsemem utnedh dalhketjidie jïh materijellese? Tjïehtjele maanaj stååkedihks jïh estetihkeles buektemevuekieh dåarjohte?
Nuhtjede såemies minudth heaptoelaajroem darjodh (jallh soejkesjidh) aatigujmie goevtesistie. Laajroe edtja nuekie geerve årrodh guktie maanah maehtieh fysiske haestemh åadtjodh, men seamma tïjjen nuekie aelhkie guktie maehtieh haalvemem dååjredh.
Tjaelieh golme åssjalommesh guktie datne maahtah viehkiehtidh guktie maanah hijven voeth, vuajnoeh jïh daajroeh beapmoen, raajnesvoeten, darjomi jïh liegkedimmien bïjre vejtiestieh.
Digkiedidie gööktesi gööktesi.
Tjaelieh raeriestimmieh orre darjoemidie mejtie maehtebe ålkone eatnamisnie darjodh ihke maanah maehtieh gellielaaketje eatnemedååjresh åadtjodh jïh eatnemem dåårjedh goh sijjie stååkedæmman jïh lïeremasse.
Gutkie maanaj dååjrehtimmieh jïh ïedtjh våaroeminie vaeltebe daesnie?
Ohtsedh stoerre aarhkem. Tjaelieh «heamturh jïh soptsesh» gaskoeh paehperem.
Man jeenjesh damtebe? Tjaelieh.
Guktie maanah daejtie mijjen luvnie dåastoeh?
Jokerekåarhth
Daah kåarhth ovmessie darjomh jïh haarjanimmieh buerkiestidh mah maehtieh viehkiehtidh ektievuekiem, dåehkiebarkoem, barkoebyjresem jïh sïeltekultuvrem nænnoestidh.
Jokerekåarhth
Jiehtieh 1–3 aath mejgujmie almetje dov gårroehbielesne lea viehkiehtamme mijjen maanagïertesne.
Buerkesth almetjen bööremes jïjtsevoeth mij dov åelkiesbielesne tjahkesje. Daesnie maehtede guvviedidh, mimadidh jallh jeatjah buektemevuekieh nuhtjedh jis sïjhtede.
Mannasinie veeljih maanagïertesne barkedh, jïh mij datnem barkosne skreejrehte?
Juekieh mubpiejgujmie.
Gaajhkesh mah maanagïertesne berkieh leah vihkeles geerve almetjh maanaj jieliedisnie.
Guktie lea våajnoes mijjen barkijedåehkesne jallh barkoetjïertesne?
Mij bööremes goevtesisnie jallh dåehkine gusnie datne barkh, jïh mannasinie?
Maam jeenjemes garmerdh destie maam buektiehtibie mijjen maanagïertesne, jïh mannasinie?