Seabradahkefaage saemien (SAF02‑05)
Maahtoeulmieh jïh vuarjasjimmie
Ij leah faamosne 5. trinn–7. trinn daltesasse åvtelen 1.8.2026 raejeste
- Sjïehtesjimmie daehtie learoesoejkesjistie ållesth aalka 1.8.2026 raejeste.
- Faamoeboelhke jïh sjïehtesjimmie
- Bokmål
- Davvisámegiella
- Julevsámegiella
- Åarjelsaemiengïelese
Tjïelkestimmie
Maahtoeulmie7. daltesen mænngan
Lïerehtimmien ulmie lea learohke edtja maehtedh
- seabradahkefaageles goerehtimmiem tjïrrehtidh jïh illedahkide åehpiedehtedh viehkine sjiehteles digitaale dïrregijstie
- sjyöhtehke saerniem åehpiedehtedh jïh ussjedadtedh joekehtsi bijjeli gaskem faaktah, mïelh jïh kommersijelle dïjre medijeguvvesne
- viertiestidh guktie ovmessie gaaltijh, aaj soptsesh jïh kaarhth, maehtieh joekehts bïevnesh seamma teeman bïjre vedtedh, jïh ussjedadtedh guktie gaaltijh maehtieh åtnasovvedh vihties vuajnoeh baajnehtidh jïh eevtjedh
- goerehtidh guktie almetjh dejpeli jieliemassem reeblin, jïh soptsestalledh guktie vihkeles jarkelimmieh jieledevåaroemisnie jïh teknologijesne leah demografijem, jieledetsiehkieh jïh årromemöönsterh baajnehtamme jïh baajnehtieh
- geograafeles åejvievæhtah ovmessie bieline veartenistie buerkiestidh, jïh ussjedadtedh guktie daah åejvievæhtah almetjidie baajnehtieh mah desnie årroeh
- ussjedadtedh man åvteste vigkieh sjædta, jïh digkiedidh guktie fïereguhte jïh seabradahke maehtieh vigkieh gïetedidh
- ovmessie bielieh gellievoetine Nöörjesne jïh Saepmesne goerehtidh, jïh ussjedadtedh man åvteste almetjh daarpesjieh jïjtjemse årrodh jïh ektievoetese govlesovvedh
- digkiedidh man vihkeles seammavyörtegsvoete jïh mïrrestalleme lea demokratijese, jïh digkiedidh guktie maahta åvtelh-aarvoej, rasismen jïh sïerredimmien vööste barkedh
- almetje- jïh seammavyörtegsvoeten bïjre soptsestalledh jïh viertiestidh guktie almetje- jïh aalkoeåålmegereaktah leah gorresovveme jïh gorresuvvieh ovmessie laantine
- åejvievæhtah goerehtidh saemiej jïh nasjonaale unnebelåhkoej histovrijisnie Nöörjesne, jïh reaktah åehpiedehtedh mejtie saemieh jïh nasjonaale unnebelåhkoeh Nöörjesne utnieh daan biejjien
- ussjedadtedh guktie kommersijelle baajnehtimmie maahta effektem utnedh åtnose, persovneles ekonomijese jïh jïjtjegåvvan
- veartenevijries haestemem monnehke evtiedimmesne goerehtidh jïh åehpiedehtedh jïh mah konsekvensh dïhte maahta utnedh, jïh raeriestimmieh evtiedidh guktie maahta meatan årrodh haestemem vuastalidh jïh guktie laavenjostoe laanti gaskem maahta viehkine årrodh
- meatanårromen bijjelen digitaale ektiedahkosne, jïh digkiedidh mij sæjhta jiehtedh vuarjasjimmiefaamoem nuhtjedh, tjoevkesisnie vuajneme njoelkedassijste, nåårmijste jïh raastijste
- ussjedadtedh jeerehtsi bijjeli identiteetine, seksuelle vaaksjoehtimmesne jïh tjoelevæhtine jïh jïjtsh jïh mubpiej raasti bïjre domtesi, kråahpen jïh seksualiteeten bïjre, jïh digkiedidh maam maahta darjodh jis naaken raastide miedtele
- vihkeles heannadimmieh buerkiestidh mejstie mijjieh dam demokratijem åådtjeme maam mijjieh Nöörjesne jïh Saepmesne utnebe daan biejjien, jïh viertiestidh guktie aktegsalmetjh nuepiem utnieh sjæjsjalimmieh ovmessie stuvremevuekine baajnehtidh
- vuesiehtimmieh vedtedh mij laakh, njoelkedassh jïh nåårmh leah, jïh maam funksjovnide dah seabradahkesne utnieh, jïh konsekvensi bijjeli ussjedadtedh gosse dejtie miedtele
- ussjedadtedh guktie gaavnedimmieh almetji gaskem leah viehkiehtamme jarkelidh guktie almetjh leah ussjedamme jïh ovmessie seabradahkh leah organiseereme orreme
Jaabnan vuarjasjimmie
Jaabnan vuarjasjimmie edtja viehkiehtidh lïeremem eevtjedh jïh maahtoem faagesne evtiedidh. Learohkh maahtoem seabradahkefaagesne vuesiehtieh jïh evtiedidh 5., 6. jïh 7. daltesisnie gosse goerehtieh jïh goerkesem vuesiehtieh ektiedimmijste histovrijen, geografijen jïh seabradahkedaajroen gaskem. Learohkh aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse seabradahkefaageles gyhtjelassh goerehtieh jïh åehpiedehtieh, ussjededtieh ovmessie vaestiedassi bijjeli åvtetje aejkien, daaletje tïjjen jïh båetijen aejkien bïjre, jïh vuarjasjieh guktie ovmessie gaaltijh maehtieh joekehts bïevnesh vedtedh. Learohkh aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse jïjtse jïh mubpiej bijjelen ussjededtieh goh bielie ovmessie ektievoetijste, jïh guktie dah maehtieh meatan årrodh seabradahkem baajnehtidh. Daah aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse digitaale dïrregh nuhtjieh jïh digitaale vuarjasjimmiefaamoem nuhtjieh gosse faagine berkieh.
Lohkehtæjja edtja sjïehteladtedh guktie learohkh leah meatan jïh lïeremelastose sjïehteladtedh njaalmeldh, tjaaleldh, praktihkeles jïh digitaale barkoevuekiej tjïrrh faagine. Lohkehtæjja jïh learohke edtja soptsestalledh learohken evtiedimmien bïjre seabradahkefaagesne. Learohkh edtjieh nuepiem åadtjodh pryövedh. Dan maahtoen mietie maam learohkh vuesiehtieh edtjieh nuepiem åadtjodh baakoeh bïejedh dïsse maam dååjroeh haalvoeh jïh maam buerebelaakan haalvoeh goh aarebi. Lohkehtæjja edtja bïhkedidh dan guhkiebasse lïeremen bïjre jïh lierehtimmiem sjïehteladtedh guktie learohkh maehtieh bïhkedimmiem nuhtjedh sijjen maahtoem seabradahkefaagesne evtiedidh.