Drámá ja rytmihka (MUS03‑02)
Gealbomihttomearit ja árvvoštallan

Oktavuođaid ovdamearkkat

Čilgehus

Gealbomihttomearit 7. ceahki maŋŋá

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

  • improviseret rumašlihkademiiguin ja kreatiivvalaččat geavahit visuála vernaculára hábmet dáiddalaš ovdanbuktimiid
  • ovdanbuktit iežas ideaid, jurdagiid ja dovdduid lihkadeami, ritmma ja dánsuma bokte sihke individuálalaččat ja joavkkus
  • guorahallamat mo sohkabealit, sohkabeallerollat ja seksualitehta ovdanbuktojuvvojit musihkas ja dánsumis almmolašvuođas ja hábmet ovdanbuktimiid mat hástalit stereotiippaid
  • suokkardit

    Suokkardit mearkkaša vásihit ja geahččaladdat ja dainna sáhttá duhtadit sáhkkiivuođa ja imaštallama. Suokkardit sáhttá mearkkašit áicat, iskat, fuomášit, dárkut ja dutkat. Muhtumin dat oaivvilda ahte iskkadit iešguđet beliid áššis rabas ja kritihkalaš ságaškuššamiin. Dutkkadit sáhttá maid mearkkašit ahte mii geahččalit ja árvvoštallat bargovugiid, buktagiid dahje reaidduid.

     ja geavahit

    Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.

     iešguđetlágan čállojuvvon teavsttaid vuolggasadjin visuála ovdanbuktimiidda nugo mearkagiellapoesiijii, dánsumii ja drámái
  • máhttit sirdit lihkadeami ja dagu čálalaš formáhttii teakstan ja gráfalaš notašuvdnan
  • máhttit reflekteret

    Reflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.

     fágadoahpagiid birra ja geavahit

    Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.

     daid das mo čuojanasaid geavaheapmi sáhttá váikkuhit dramáhtalaš jutnii
  • geavahit

    Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.

     digitála reaidduid go bargá iežas ja earáid ovdanbuktimiiguin
  • ráhkadit ja geavahit

    Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.

     álkes birrasiid, lávdedávviriid ja molssafárddaid rivttes ulbmiliidda ja suokkardit

    Suokkardit mearkkaša vásihit ja geahččaladdat ja dainna sáhttá duhtadit sáhkkiivuođa ja imaštallama. Suokkardit sáhttá mearkkašit áicat, iskat, fuomášit, dárkut ja dutkat. Muhtumin dat oaivvilda ahte iskkadit iešguđet beliid áššis rabas ja kritihkalaš ságaškuššamiin. Dutkkadit sáhttá maid mearkkašit ahte mii geahččalit ja árvvoštallat bargovugiid, buktagiid dahje reaidduid.

     iešguđetlágan čuovgateknihkaid
  • ságaškuššat

    Ságaškuššat lea muitalit ášši birra nu ahte ovdanbuktá iešguđet beliid das, ja go ákkastallá sihke dan bealis ja vuostá. Ságaškuššan sáhttá loahpahuvvot konklušuvnnain. Ságaškuššat sáhttá ieš okto dahje earáiguin. Go máŋggas leat ságastallamin ášši dahje dili birra, de sáhttet maid leat digaštallamin.

     mearkagiellateáhtera ja mearkagiellapoesiija dovddamearkkaid, ja buohtastahttit

    Buohtastahttit lea guorahallat guovtti dahje máŋga dili ovttaláganvuođaid ja erohusaid.

     dain eará kultuvrraid, maiddái sámi kultuvrra, iešguđetlágan dáiddaovdanbuktimiiguin
  • reflekteret

    Reflekteret lea guorahallat ja jurddašit iešguđet beliid iežas dahje earáid daguin,guottuin ja jurdagiin. Mii sáhttit maid reflekteret áššiid ja diliid, geavatlaš doaimmaid dahje iežamet oahppama. Reflekšuvnnaid bokte sáhttá geahččalit iežas jurdagiid ja guottuid, ja nu ovddidit buoret áddejumi ja máhtu.

     dan mo kultuvrralaš ovdanbuktimiin sáhttet leat iešguđetlágan rollat ovdánahttit indiviiddaid ja joavkkuid identitehta

Dađistaga árvvoštallan

Dađistaga árvvoštallan galgá leat mielde ovddideamen oahppama ja gelbbolašvuođa fágas. Oahppit čájehit ja

ovdánahttet gelbbolašvuođa drámás ja rytmihkas 5., 6. ja 7. ceahkis go sii geavahit iešguđetlágan

váikkuhangaskaomiid ja reaidduid doarjut iežaset hábmejeaddji barggu. Oahppit čájehit ja ovddidit maiddái

gelbbolašvuođa go reflekterejit iežaset hábmejeaddji barggu birra servodaga, historjjá ja kultuvrra dáfus, ja go

geavahit máhtuid iešguđetlágan teorehtalaš beliid dramáhtalaš ja ritmmalaš juonas.


Oahpaheaddji galgá diktit ohppiid váikkuhit oahpahussii ja arvvosmahttit oahppanhálu dan bokte ahte oahppit

besset eksperimenteret ja geavahit fantasiija ja kreativitehta. Oahpaheaddji galgá gulahallat ohppiiguin sin

ovdáneami birra fágas. Oahppit galget beassat geahččaladdat. Ohppiid čájehuvvon gelbbolašvuođa vuođul

galget oahppit beassat muitalit maid sii orrot máhttimin ja maid máhttet buorebut go ovdal. Oahpaheaddji galgá

oaivadit viidásit oahppama birra ja heivehit oahpahusa nu ahte oahppit besset geavahit rávvagiid ovddidit

iežaset gelbbolašvuođa geavahit lihkadeami ja giela hábmet dramáhtalaš ja ritmmalaš ovdanbuktinvugiid.