Drámá ja rytmihka (MUS03‑02)
Gealbomihttomearit ja árvvoštallan

Oktavuođaid ovdamearkkat

Čilgehus

Gealbomihttomearit 4. ceahki maŋŋá

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

  • suokkardit

    Suokkardit mearkkaša vásihit ja geahččaladdat ja dainna sáhttá duhtadit sáhkkiivuođa ja imaštallama. Suokkardit sáhttá mearkkašit áicat, iskat, fuomášit, dárkut ja dutkat. Muhtumin dat oaivvilda ahte iskkadit iešguđet beliid áššis rabas ja kritihkalaš ságaškuššamiin. Dutkkadit sáhttá maid mearkkašit ahte mii geahččalit ja árvvoštallat bargovugiid, buktagiid dahje reaidduid.

     ja válddahit

    Válddahit lea govvidit dahje bájuhit vásáhusa, dilálašvuođa, bargoproseassa dahje fágalaš fáttá. Válddahit sáhttá maid mearkkašit ahte geavaha relevánta fágadoahpagiid go lea systematiseremin máhtu fáttá birra.

     muhtun dramáhtalaš vuođđoelemeanttaid
  • dramatiseret álkes juona okto dahje ovttas earáiguin
  • suokkardit

    Suokkardit mearkkaša vásihit ja geahččaladdat ja dainna sáhttá duhtadit sáhkkiivuođa ja imaštallama. Suokkardit sáhttá mearkkašit áicat, iskat, fuomášit, dárkut ja dutkat. Muhtumin dat oaivvilda ahte iskkadit iešguđet beliid áššis rabas ja kritihkalaš ságaškuššamiin. Dutkkadit sáhttá maid mearkkašit ahte mii geahččalit ja árvvoštallat bargovugiid, buktagiid dahje reaidduid.

     ja buohtastahttit

    Buohtastahttit lea guorahallat guovtti dahje máŋga dili ovttaláganvuođaid ja erohusaid.

     digitála reaidduid ja geavahit

    Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.

     daid dramáhtalaš ovdanbuktinvugiin ja ritmmalaš proseassain
  • improviseret iešguđetlágan lihkadanhámiid iešguđetlágan ritmmaide ja doaimmaide
  • ovdánahttit

    Ovdánahttit sáhttá leat hábmet, ráhkadit, modelleret dahje ráhkadit ođđa vugiid, buktaga dahje bálvalusa.

     ja ovdanbuktit mearkagiela, mearkagiellapoesiija, visualiserejuvvon lávlaga ja ritmačuojanasaid kreatiiva geavaheami álkes ovttasdoaibmamis
  • suokkardit ja geavahit

    Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.

     ovttageardánis molssafárddaid ja lávdedávviriid
  • suokkardit

    Suokkardit mearkkaša vásihit ja geahččaladdat ja dainna sáhttá duhtadit sáhkkiivuođa ja imaštallama. Suokkardit sáhttá mearkkašit áicat, iskat, fuomášit, dárkut ja dutkat. Muhtumin dat oaivvilda ahte iskkadit iešguđet beliid áššis rabas ja kritihkalaš ságaškuššamiin. Dutkkadit sáhttá maid mearkkašit ahte mii geahččalit ja árvvoštallat bargovugiid, buktagiid dahje reaidduid.

     ja buohtastahttit

    Buohtastahttit lea guorahallat guovtti dahje máŋga dili ovttaláganvuođaid ja erohusaid.

     iešguđetlágan birashámiid
  • suokkardit

    Suokkardit mearkkaša vásihit ja geahččaladdat ja dainna sáhttá duhtadit sáhkkiivuođa ja imaštallama. Suokkardit sáhttá mearkkašit áicat, iskat, fuomášit, dárkut ja dutkat. Muhtumin dat oaivvilda ahte iskkadit iešguđet beliid áššis rabas ja kritihkalaš ságaškuššamiin. Dutkkadit sáhttá maid mearkkašit ahte mii geahččalit ja árvvoštallat bargovugiid, buktagiid dahje reaidduid.

     ja buohtastahttit

    Buohtastahttit lea guorahallat guovtti dahje máŋga dili ovttaláganvuođaid ja erohusaid.

     Norgga ja eará riikkaid mearkagiellapoesiija iešguđetlágan šáŋŋeriid ja váikkuhangaskaomiid
  • analyseret

    Analyseret lea guorahallat ášši, diŋgga dahje doahpaga, ja dan bokte gávnnahit maid dat muitala dahje dan oaivila. Analyseret sáhttá mearkkašit ahte mii meannudit vuđolaččat ja vuogádatlaččat ovttaskas elemeanttaid ja oktavuođaid daid gaskkas. Analysa sáhttá maid guoskat bargoprosessii.

     ja ságaškuššat

    Ságaškuššat lea muitalit ášši birra nu ahte ovdanbuktá iešguđet beliid das, ja go ákkastallá sihke dan bealis ja vuostá. Ságaškuššan sáhttá loahpahuvvot konklušuvnnain. Ságaškuššat sáhttá ieš okto dahje earáiguin. Go máŋggas leat ságastallamin ášši dahje dili birra, de sáhttet maid leat digaštallamin.

     norgga, sámi ja eará kultuvrraid ovdanbuktinvugiid
  • ságaškuššat

    Ságaškuššat lea muitalit ášši birra nu ahte ovdanbuktá iešguđet beliid das, ja go ákkastallá sihke dan bealis ja vuostá. Ságaškuššan sáhttá loahpahuvvot konklušuvnnain. Ságaškuššat sáhttá ieš okto dahje earáiguin. Go máŋggas leat ságastallamin ášši dahje dili birra, de sáhttet maid leat digaštallamin.

     čuojanasaid geavahanguovlluid ja geavahit

    Válddahit geavahit ávkin juoidá dahje bargat juoidá vai olahit dihto ulbmila. Geavahit lea sullii seammá go ávkkástallat, atnit dahje váldit atnui ovdamearkka dihte bargovuogi dahje reaiddu.

     fága vuođđodoahpagiid mat gusket fáddái

Dađistaga árvvoštallan

Dađistaga árvvoštallan galgá leat mielde ovddideamen oahppama ja gelbbolašvuođa fágas. Oahppit čájehit ja

ovdánahttet gelbbolašvuođa drámás ja rytmihkas 3. ja 4. ceahkis go sii ovdanbuktet iešguđetlágan

ovdanbuktimiid main čájehit áddejumi dramáhtalaš, ritmmalaš ja estehtalaš elemeanttaide ja geavahit daid.

Oahppit čájehit ja ovdánahttet maiddái gelbbolašvuođa go suokkardit iešguđetlágan kultuvrralaš ja gielalaš

ovdanbuktimiid ja eksperimenterejit daiguin.


Oahpaheaddji galgá diktit ohppiid váikkuhit oahpahussii ja arvvosmahttit oahppanhálu dan bokte ahte oahppit

besset eksperimenteret, geavahit fantasiija ja kreativitehta. Oahpaheaddji galgá gulahallat ohppiiguin sin

ovdáneami birra fágas. Oahppit galget beassat geahččaladdat. Ohppiid čájehuvvon gelbbolašvuođa vuođul

galget oahppit beassat muitalit maid sii orrot máhttimin ja maid máhttet buorebut go ovdal. Oahpaheaddji galgá

oaivadit viidásit oahppama birra ja heivehit oahpahusa nu ahte oahppit besset geavahit rávvagiid ovddidit

iežaset gelbbolašvuođa geavahit lihkadeami ja giela hábmet dramáhtalaš ja ritmmalaš ovdanbuktinvugiid.