Fágalaš oahppan lea guovddáš oassi sihke oahppahábmen- ja oahppobarggus. vuođđooahpahusas Oahppoplánat muitalit sisdoalu iešguđet fágain ja čuovvovaš gealbodefinišuvdna lea vuođđun:
Gealbu lea máhttit háhkat ja geavahit máhtuid ja gálggaid vuoi máhttá birget hástalusaiguin ja doaimmahit bargguid oahpes ja amas oktavuođain ja dilálašvuođain. Gealbu mearkkaša ipmárdus ja dáidu smiehttat ja kritihkalaččat jurddašit.
Gealbodoahpaga ipmirdeapmi ferte leat vuođđun skuvlla oahppoplánabargui ja ohppiid fágalaš gealbbu árvvoštallamii. Fágaid gealbomihttomeriid ferte geahččat oktalaččat fágas ja fágaid rastá. Gealboulbmiliid ferte maid ipmirdit ulbmilparagráfa ja oahppoplánabuktosa eará osiid vuođul.
Máhttu mearkkaša dovdat ja ipmirdit fáktá, doahpagiid, teoriijaid, ideaid ja oktavuođaid iešguđet fágasurggiin ja fáttáin. Gálggat lea doaimmaid dahje prosedyraid hálddašit go galgá bargat bargguid dahje čoavdit čuolmmaid, ja fátmmastit earret eará motorihkalaš, kognitiivva, sosiála, kreatiivvalaš ja gielalaš gálggaid. Gealbodoaba fátmmasta maiddái ipmárdusa ja dáiddu smiehttat ja kritihkalaččat jurddašit fágain, juoga mii lea deaŧalaš teorehtalaš resonneremiid ipmárdusas ja praktihkalaš bargguin. Smiehttan ja kritihkalaš jurddašeapmi gullá oktii miellaguottuid ovdánemiin ja ehtalaš árvvoštallannávccaiguin.
Skuvla galgá láhčit dili čiekŋalisoahppamii vai oahppit ovdánahttet ipmárdusa fága guovddáš elemeanttain ja oktavuođain fágas, ja vai ohppet geavahit fágalaš máhtuid ja gálggaid oahpes ja amas dilálašvuođain. Fágain galget oahppit bargat ja oassálastit máŋggabealálaš aktivitehtain mat leat eanet ahte eanet moalkát. Čiekŋalisoahppan fágas mearkkaša hárjehallat geavahit máhtuid ja gálggaid iešguđet láhkái, vai oahppit áiggi mielde sáhttet birget máŋggalágan fágalaš hástalusaiguin individuálalaččat ja ovttas earáiguin.
Skuvlla oahpaheaddjit ja jođiheaddjit fertejit jeavddalaččat smiehttat oktavuođaid birra fágaoahpahusa ja oahpahusa bajitulbmiliid, árvvuid ja prinsihpaid gaskkas.