Skuvllas lea sihke oahppahábmendoaibma ja oahppodoaibma. Dat gullet oktii ja leat lotnolassii sorjavaččat nubbi nuppis. Oahppan-, ovdánan- ja oahppahábmenbarggu prinsihpat galget leat veahkkin skuvllaide čoavdit dán duppaldoaimma.
Vuođđooahpahus lea deaŧalaš oassi eallinagi oahppahábmenproseassas mas ovttaskas olbmo friddjavuohta, iešheanalašvuohta, ovddasvástideapmi ja olmmošvuohta lea mihttomearri. Oahpahus galgá bidjat buori vuođu ohppiide das ahte ipmirdit iežas, earáid ja máilmmi, ja ahte válljet jierpmálaččat eallimis dahkat buriid válljemiid eallimis. Oahpahus galgá duddjot buori vuolggasaji oassálastit buot surggiin mat gusket ohppui, bargo- ja servodateallimii. Seammás ellet mánát ja nuorat dál ja dás, ja skuvla galgá dohkkehit mánnávuođa ja nuorravuođa iešárvvu.
Oahpahus galgá hábmet olles olbmo ja addit juohkehažžii vejolašvuođa ovdánahttit iežas dáidduid. Oahppahábmen dáhpáhuvvá go oahppit ožžot máhtu luonddu ja birrasa , giela ja historjjá, servodaga ja bargoeallima, dáidaga ja kultuvrra ja oskkoldaga ja eallinoainnu birra ja ipmárdusa dain. Oahppahábmen dáhpáhuvvá maid muosáhusaid ja praktihkalaš hástalusaid bokte oahpaheamis ja skuvlaárgabeaivvis. Olu iešguđetlágán aktivitehtat, strukturerejuvvon ja ulbmillaš barggu rájes spontána stoahkama rádjái, addet ohppiide vásáhusriggodaga. Oahppit hábmejuvvojit go leat ovttas earáiguin ja fysalaš ja estehtalaš doaimmaid bokte, mii ovddida lihkadanilu ja birgema. Hábmen dáhpáhuvvá go sii barget ieš okto ja go ovttasbarget earáiguin. Sii hábmejuvvojit go rahčet teorehtalaš hástalusaiguin formeliid ja fágastoffa geavahemiin, ja go váldet atnui reaidduid vuoi máhttet bargat praktihkalaš barggu. Hábmen dáhpáhuvvá go oahppit ohppet mainna lágiin gávdnat rievttes vástádusa, muhto maiddái go ipmirdit ahte eai álo gávdno álkis fasihttavástádusat.