Bijjemes bielie lea faamosne maadthlïerehtimmesne Nöörjesne. Maadthlïerehtimmie lea maadthskuvlen jïh jåarhkeskuvlen lïerehtimmie. Dïhte faerhmeste dan gaavhtan lïerehtimmiem maanah jïh noerh åadtjoeh voestes klaassen raejeste maanadaltesisnie jïh studijeryöjreden jïh barkoefaageles lïerehtimmieprogrammi raajan jåarhkeskuvlesne, gusnie bielieh lïerehtimmeste sïeltine jïh barkoejieledinie.
Bijjemes bielie learoesoejkesjevierhkeste tjïelkeste aarvoevåaromem ööhpehtimmielaaken åssjeleparagraafesne jïh daejtie bijjemes prinsihpide maadthlïerehtimmesne. Dïhte daate aalkoe, åssjeleparagraafem mubpesth jeahta jïh golme kapihtelh: 1. Lïerehtimmien aarvoevåarome, 2. Lïeremen, evtiedimmien jïh skearkagimmien prinsihph jïh 3. Skuvlen barkoen prinsihph. Faagi learoesoejkesjh buerkiestieh faagi sisvegh jïh ulmieh. Bijjemes bielie vuesehte gåabpelen faagi lïerehtimmieh juhtieh, jïh gaajhkh faagh leah meatan lïerehtimmien gamte ulmiem realiseradidh. Abpe learoesoejkesjevierhkie lea lïerehtimmien våarome, jïh dah ovmessie biehkieh aktanieh jïh daejtie tjuara ektesne utnedh.
Dïhte bijjemes bielie maadthvuajnoem buerkeste mij edtja pedagogeles barkoem abpe maadthööhpehtimmesne tsevtsedh. Dïhte aaj laavenjostoen våarome hïejmen jïh skuvlen gaskem. Bijjemes bielie tjïelkeste skuvlen jïh learoesïelten dïedtem gaajhkide maahtoem skearkagidh jïh evtiedidh maadthlïerehtimmesne. Gaajhkh gïeh maadthlïerehtimmesne berkieh, tjuerieh daam maadthvuajnoem baajedh stuvredh gosse lïerehtimmiem soejkesjieh, tjïrrehtieh jïh evtiedieh.
Bijjemes bielien åejvieulmiedåehkie lea gaajhkh gïeh dïedtem ööhpehtimmesne utnieh: lohkehtæjjah, bïhkedæjjah, viehkiehtæjjah, skuvleåvtehkh, skuvleaajhterh, jeatjah barkoedåehkieh skuvlesne jïh learoesïeltine. Bijjemes bielie faamosne lïerehtimmesne learoehkidie, lïerehtæjjide, learoekandidaatide, praksisprieviekandidaatide jïh gïerve almetjidie maadthskuvlesne, jåarhkeskuvlesne jïh geerveööhpehtimmesne. Bijjemes bielesne nuhtjie baakojde «learohke», «lohkehtæjja» jïh «skuvle» gaajhki bïjre gïeh ööhpehtimmesne, gaajhkh barkijh, gaajhkh skuvlh jïh gaajhkh learoesïelth. Lohkehtæjjaööhpehtimmieh edtjieh ööhpehtimmielaakine jïh learoesoejkesjevierhkieh faamosne maadthööhpehtimmesne, dan nuelesne bijjemes bielie.
Dïhte bijjemes bielie statusem åtna njoelkedassine learoesoejkesjevierhkien ektesne, jïh tjuara tjoevkesisnie lohkedh ööhpehtimmielaakine jïh jeatjah relevaante njoelkedassevierhkine mij faamosne lïerehtimmide skuvlesne jïh learoesïeltesne. Vuesiehtimmien gaavhtan tjuara jiehtege sjïehtedamme lïerehtimmien bïjre kapihtelisnie 3 aktene njoelkedassevierhkine sjïehtedamme lïerehtimmie jïh sjïereööhpehtimmie, learohkevuarjasjimmie, öörnege ööhpehtimmeste jïh eejhtegelaavenjostoste.
Skuvle jïh learoesïelte seammavyörtegs lïeremesijjieh. Lïerehtimmie daej sijjine seamma vierhtievåaromem åtna jïh seamma prinsihpigujmie, men tjuara krööhkestidh lïerehtimmie barkoejieledisnie naan krïevemh jïh mierieh åtna mah joekehts lïerehtimmeste skuvlesne. Learoesïelth dïedtem utnieh, seamma goh skuvle, lïerehtimmie mij vadtasåvva lea ööhpehtimmielaaken jïh learoesoejkesjevierhkien mietie. Golmebielielaavenjostoe guhkiem faage- jïh barkoeööhpehtimmiem ektesne evtiedieh.
Saemieh Nöörjesne statusem utnieh aalkoealmetjinie ILO-konvensjovnen mietie. Maadthlaake vihteste staate edtja tsiehkieh sjïehteladtedh ihke saemieh maehtieh saemien gïelem, kultuvrem jïh siebriedahkejielemem gorredidh jïh evtiedidh, mij aaj ööhpehtimmielaaken mietie. Bijjemes bielie aaj faamosne saemien skuvlesne. Dïejvese "dïhte saemien skuvle" nuhtjie lïerehtimmien bïjre mij saemien parallelle seammavyörtegs learoesoejkesjevierhkien mietie barka. Saemien learoesoejkesjevierhkie faamosne tjïeltine mah reeremedajvine saemien gïelide. Seamma learoesoejkesjevierhkie faamosne learoehkidie mah reaktam utnieh lïerehtimmiem saemiengïelesne abpe laantesne. Learohkh jeatjah dajvine laantesne gïeh reaktam utnieh saemiengïelem lïerehtidh, edtjieh saemien learoesoejkesjevierhkien mietie barkedh faagesne saemien. Skuvle dïedtem åtna dejtie njoelkedasside illedh.