Lïerehtimmie skuvlesne jïh learoesïeltesne edtja, laavenjostosne jïh goerkesisnie hïejmine, oksh rïhpeste veartanasse jïh båetije biejjide jïh learoehkidie jïh lïerehtæjjide histovreles jïh kultuvreles daajroem jïh vïedteldimmiem vadta.
Lïerehtimmiem edtja vihkeles aarvojde tseegkedh kristeles jïh humanistihken aerpesne jïh aerpievuekesne, galka almetjeaarvoem jïh eatnemem ååktedh, åssjelmesfrïjjevoetesne, nubpiegieriesvoetesne, soelkedimmesne, seammavyörtegsvoetesne jïh solidariteetesne, aarvoeh mah vuesiehtieh ovmessie religijovnine jïh jielemevuajnojne jïh almetjereaktide gaaredieh.
Lïerehtimmie edtja viehkiehtidh nasjonaale kultuvreaerpien daajroem guarkedh jïh vijriedidh jïh aaj daajroem mijjen ektie internasjonaale kultuvreaerpievuekien bïjre.
Lïerehtimmie edtja daajroem vedtedh kulturellen gellievoetese jïh respektem vuesiehtidh fïere guhten mïelese. Dïhte edtja demokratijem, mïrrestallemem jïh daajroen ussjedimmievuekiem skreejredh.
Learohkh jïh lïerehtæjjah edtjieh maahtoem, daajroem jïh mïelh evtiedidh guktie maehtieh dej jieledh haalvedh jïh maehtedh barkedh jïh ektievoeten siebriedahkesne meatan årrodh. Dah edtjieh skaepiedimmieaavoem, eadtjohkevoetem jïh goerehtallemevæljoem evtiedidh.
Learohkh jïh lïerehtæjjah edtjieh lïeredh laejhtehks ussjedidh jïh etihken jïh byjreseguarkoen mietie barkedh. Dah edtjieh meatandïedtem utnedh jïh reaktam laavenjostose.
Skuvle jïh learoesïelte edtjieh learoehkidie jïh lïerehtæjjide dåastoehtidh jearsoesvoetine, respektine jïh krïeveminie jïh dejtie haestemh vedtieh mah skearkagimmiem jïh learoevæljoem skreejredh. Edtjieh sïerredimmien vööste barkedh.
(Ööhpehtimmielaake § 1-1)