Bajitoassi gusto vuođđooahpahussii Norggas. Vuođđooahpahus sisttisdoallá vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa, ja nu fátmmasta oahpahusa maid mánát ja nuorat ožžot vuosttaš luohká rájes mánáidceahkis studerenráhkkanahtti oahppoprográmmaid ja fidnofágalaš oahppoprográmmaid rádjái joatkkaoahpahusas, gos oasit oahpahusas dáhpáhuvvet fitnodagas ja bargoeallimis.
Oahppoplánabuktosa bajitoassi čilge čiekŋaleappot oahpahuslága ulbmilparagráfa ja vuođđooahpahusa váldoprinsihpaid árvovuođu. Dat sisttisdoallá dán álggahusa, ulbmilparagráfa bájuhusa ja golbma kapihttala: 1. Oahpahusa árvovuođđu, 2.
Oahpahusa prinsihpat, ovdáneapmi ja oahppahábmen ja 3. Skuvlla praksisa prinsihpat. Fágaid oahppoplánain válddahuvvojit fágaid sisdoallu ja mihttomearit. Bajitoassi mearrida man guvlui oahpahus fágain galgá leat, ja buot fágat leat mielde duohtandahkat oahpahusa govda ulbmila. Olles oahppoplánabuvttus lea oahpahusa vuođđu, ja dat iešguđet oasit gullet oktii ja fertejit geavahuvvot ovttas.
Oahppoplánabuktosa bajitoassi válddaha vuođđooainnu mii galgá báidnit pedagogalaš praksisa olles vuođđooahpahusas. Dat galgá maid leat vuođđun ruovttu ja skuvlla ovttasbargui. Bajitoassi čielggasmahttá skuvlla ja oahppofitnodaga ovddasvástádusa oahppahábmemis ja buot vuođđooahpahusa oassálastiid gealbbu ovdánahttimis. Buohkat geat barget vuođđooahpahusas, geatnegahttojit diktit dán vuođđooainnu báidnit oahpahusa plánema, čađaheami ja ovdánahttima.
Bajitoasi váldoulbmiljoavku leat buohkat geain lea oahpahusovddasvástádus: oahpaheaddjit, bagadallit, veahkkebargit, skuvlajođiheaddjit, skuvlaeaiggádat, eará virgejoavkkut skuvllas ja oahppofitnodagain. Bajitoassi guoská ohppiid, fidnoohppiid, oahppokandidáhtaid ja rávis oassálastiid oahpahussii vuođđoskuvllas, joatkkaskuvllas, oahpus fitnodagas ja rávesolbmuidoahpahusas. Bajitoasis geavahit doahpagiid "oahppi", "oahpaheaddji" ja "skuvla" buohkaid birra geat oassálastet oahpahusas, buot bargit, buot skuvllat ja buot oahppofitnodagat.
Oahpaheaddjioahpuin galgá oahpahusláhka ja vuođđooahpahusa gustojeaddji oahppoplánabuvttus leat vuođđun, dás maid bajitoassi.
Bajitoassi lea láhkaásahus ovttas eará osiiguin oahppoplánabuktosis, ja dan ferte lohkat oahpahuslága ja eará relevánta njuolggadusaid ektui mat gustojit oahpahussii skuvllas ja oahppofitnodagas. Ovdamearkka dihte ferte geahččat heivehuvvon oahpahusa válddaheami goalmmát kapihttalis heivehuvvon oahpahusa ja earenoamášoahpaheami njuolggadusaid, oahppiárvvoštallama, oahpaheami organiserema ja vánhenovttasbarggu ektui.
Skuvla ja oahppofitnodat leat seammaárvosaš oahppanarenat. Oahpahus dáin arenain lágiduvvo seamma árvovuođu ja seamma prinsihpaid mielde, muhto ferte vuhtiiváldit ahte bargoeallima oahpahusas leat muhtin gáibádusat ja rámmat mat leat earáláganat go skuvlla oahpahusas. Oahppofitnodagain lea, nugo skuvllas, ovddasvástádus das ahte oahpahus mii addojuvvo, lea oahpahuslága ja oahppoplánabuktosa mielde. Golmmaoasehasovttasbarggus lea guhkes árbevierru ovdánahttit oktii ráđiid fága- ja fidnooahpahusa.
Sápmelaččain Norggas lea álgoálbmotstáhtus ILO-konvenšuvnna mielde. Vuođđoláhka mearrida ahte stáhta galgá láhčit dili nu ahte sápmelaččat sáhttet sihkkarastit ja ovdánahttit iežaset giela, kultuvrra ja servodateallima, juoga mii čuovvoluvvo oahpahuslágas. Bajitoassi gusto maid sámi skuvlii. Namahus "sámi skuvla" geavahuvvo oahpahusa birra mii čuovvu sámi parallealla seammaárvosaš oahppoplánabuktosa. Sámi oahppoplánabuvttus gusto dain suohkaniin mat leat mielde sámegielaid hálddašanguovllus. Seamma oahppaplánabuvttus gusto ohppiide geain riikkas muđui lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegillii,. Oahppit muđui riikkas, geain lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas, galget čuovvut sámi oahppoplánabuktosa sámegielfágas. Skuvllas lea ovddasvástádus das ahte dát vuoigatvuođat ollašuvvet.