Ohppiid oahppan ja ovdáneapmi galgá leat guovddážis skuvlla doaimmas. Oahppit bohtet skuvlii iešguđet vásáhusaiguin, ovdamáhtuin, miellaguottuiguin ja dárbbuiguin. Skuvla ferte addit buot ohppiide seammaárvosaš oahppan- ja ovdánanvejolašvuođaid, beroškeahttá sin eavttuin. Buori luohkkájođiheami vuođđu lea ipmárdus ohppiid dárbbuin, liekkus gaskavuođat ja profešunealla árvvoštallannákca. Máŋggabealálaš oahppanaktivitehtat ja -resurssat oahpaheamis leat deaŧalaččat duddjot movtta ja oahppanilu diehttevaš rámmaid siskkobealde.
Skuvlla vuordámušat ovttaskas oahppái árjja ja birgema dáfus váikkuha oahppamii ja jáhkkui iežas dáidduide ja vejolašvuođaide. Dan dihte lea deaŧalaš ahte skuvllas leat buot ohppiide alla, muhto realisttalaš vuordámušat, ja ahte oahpaheaddjit čájehit profešunealla árvvoštallannávccaid go árvvoštallet ohppiid oahppama.
Oahppit galget oažžut áiggi suokkardit iešguđet fágasurggiid čikŋodaga. Láhčit saji čiekŋalisoahppamii eaktuda ahte skuvla váldá vuhtii ahte oahppit leat iešguđetláganat ja ohppet iešguđet leavttuin ja iešguđet progrešuvnnain. Dát gáibida máhtu das movt oahppit ohppet, maid sii máhttet ovdalis, ja eaktuda lagas čuovvoleami ovttaskas oahppis.
Oahppit geat muosáhit birgema, movttiidahttojit šaddat sávrribun ja iešheanalažžan. Geahččaleapmi ja meaddin sáhttá leat gáldun oahppamii ja dohkkeheapmái, ja ohppiid galgá ávžžuhit geahččalit dalle maid go ii leat sihkar ahte lihkostuvvet. Lea skuvlla bargu addit ohppiide oadjebasvuođa rasttidit rájáid ja geahččalit juoidá váddása.
Ohppiid fágalaš gealbbu árvvoštallan galgá addit gova das maid oahppit máhttet, muhto okta guovddáš ulbmil árvvoštallamiin lea maid ovddidit oahppama ja ovdáneami. Kárten ja ohppiid áican leat gaskaoamit čuovvolit ovttaskas oahppi ja ovdánahttit skuvlla praksisa. Das lea almmatge unnán árvu jus dan ii čuovvol konstruktiivvalaš doaimmaiguin. Skuvla ja oahpaheaddjit fertejit vihkkedallat dan gaskka ahte oažžut dieđuid ohppiid oahppama birra ja daid negatiivvalaš váikkuhusaid maid iešguđet árvvoštallandilálašvuođat buktet . Unohas árvvoštallangeavaheapmi sáhttá heajosmahttit ovttaskas oahppi iešgova ja hehttet buori oahppanbirrasa ovdáneami.
Heivehuvvon oahpahus lea go skuvla láhčá dili sihkkarastin dihte ahte buot oahppit ožžot buoremus lági mielde ávkki dábálaš oahpaheamis. Skuvla galgá earret eará heivehit oahpahusa bargovugiid ja pedagogalaš metodaid bokte, oahpponeavvuid geavahemiin, organiseremiin, ja oahppanbiras-, oahppoplána- ja árvvoštallanbarggus. Oahpaheaddjit fertejit geavahit buori fágalaš árvvoštallama go barget oahpahusheivehemiin.
Buorre árvvoštallan, mas vuordámušat leat čielgasat ja oahppi oassálastá ja beassá buktit oaiviliid oahppanbarggu birra, lea dárbbašlaš oahpahusa heiveheapmái. Oahpaheaddjit galget iežaset oahpaheamis doarjut ja bagadallat ohppiid nu ahte sáhttet bidjat alcceseaset mihttomeriid, válljet heivvolaš bargovugiid ja árvvoštallet iežaset ovdáneami. Skuvla ferte plánet buori oktavuođa ohppiid oahppamis iešguđet fágain ja ahte oahppit muosáhit oahpahusdili sihke birgehahttin ja doarvái hástaleaddjin.
Heivehuvvon oahpahus guoská buot ohppiide ja galgá eanemus lági mielde dáhpáhuvvat oahppijoavkku girjáivuhtii heiveheami ja variašuvnna bokte searvevuođa siskkobealde. Ohppiin geain lea dárbu oažžut eanet heiveheami go dábálaš fálaldat, lea vuoigatvuohta oažžut earenoamášoahpaheami. Oahppit sáhttet rahčat, ja sáhttet čuožžilit iešguđetlágan oahppanváttisvuođat olles oahpahusmannolagas. Oahpaheaddjit sáhttet oažžut buori doarjaga eará virgejoavkkuin sihke dasa ahte almmustahttit hástalusaid ja dasa ahte addit ohppiide dan veahki maid dárbbašit. Sáhttá leat áibbas deaŧalaš oahppi ovdáneapmái ahte son oažžu veahki nu johtilit go vejolaš go hástalusaid fuomášit.