Luonddufága - sámi oahppoplána (NAT2-03)

Utgått


Det gis ikke lenger opplæring etter læreplanen, men det kan være mulig å ta eksamen som privatist. Se informasjon om siste eksamen på fagkodene som er knyttet til læreplanen.

Mer om gyldighet og innføring av ny læreplan

Máhttodepartemeanta mearridan láhkaásahussan 01.07.2013

Gjelder fra: 2013-08-01T00:00:00 +2

Gjelder til: 2022-07-31T00:00:00 +2

Ulbmil

Luonddudieđa lea ovdánan olbmuid diehtoáŋgirvuođa geažil ja min hálu geažil gávdnat vástádusaid min iežamet eksisteanssa, eallima ja eallinvugiid birra ja min saji birra luonddus ja universsas ja lea nu oassin min kultuvrras.

Sámis bajásšaddet dálá mánát ja nuorat servodagas masa váikkuhit ja man báidnet árbevirolaš eallinvugiid ja ođđaáigásaš diehtaga ja viiddis teknologiija gávnnadeamit. Sámi árbemáhttu luonddu birra lea ollislaš jurddašeapmi ja áddejupmi, mas geavatlaš máhttu deattuhuvvo. Birget luonddus ja ávkkástallat luonddu jierpmálaččat ja bealuštahtti láhkai leat mávssolaš sámi gálggat, ja máhttu oahpahuvvo buolvvas bulvii aktiiva searvama bokte. Luonddufága galgá leat mielde dán oahpaheamis.

Luonddudiehtaga lágat ja teoriijat leat girjás duohtavuođa modeallat, ja dát modeallat rivdet dahje ain ovdánahttojuvvojit ođđa dárkomiid, geahččaladdamiid ja fuomášumiid mielde. Dehálaš oassi luonddudiehtagis lea diehtit ahte luonddudieđa dađistaga ovdána, ja ahte dutkan ja ođđa máhttu luonddudiehtaga ja teknologiija surggiin mearkkašahtti láhkai váikkuha servodatovdáneapmái ja eallinbirrasii.

Vaikko luonddudieđa lea ge juhkkojuvvon máŋgga fágasuorgin nugo biologiija, fysihkka ja kemiija ja geofága, de lea ulbmilin ahte skuvlafága luonddufága sihke teoriijas ja geavatlaččat doaibmá oktan ollislaš fágan.

Máhttu luonddu birra, luonddu ipmárdus ja vásáhusat luonddus sáhttet ovddidit dáhtu suodjalit luondduriggodagaid, gáhttet biologalaš šláddjiivuođa ja leat mielde ovddideamen guoddevaš ovdáneami. Dán oktavuođas lea sámiin ja eará eamiálbmogiin máhtolašvuohta luonddu hárrái, man lea dehálaš árvvusatnit. Seammás galgá luonddufága váikkuhit dasa ahte mánát ja nuorat ovdánahttet máhtu ja guottuid mat čájehit áddejumi luonddu, indiviida, teknologiija, servodaga ja dutkama ovttasdoaibmama birra. Dát lea dehálaš vai áddejit iešguđetlágan luonddudieđalaš ja teknologalaš informašuvnna. Dat galgá addit vuođu searvat servodaga demokráhtalaš proseassaide.

Bargat iešguđetlágan áššečuolmmaiguin sihke praktihkalaččat ja teorehtalaččat laboratoriijain ja luonddus, lea dárbbašlaš vai beassá ieš vásihit luonddudieđalaš metodaid ja jurddašanvugiid ja ovdánahttit máhtu daid birra. Dát sáhttá leat mielde ovdánahttimin hutkáivuođa, kritihkalaš návccaid, rabasvuođa ja aktiiva searvama dilálašvuođaide main luonddufágalaš máhttu ja čehppodat adno. Iešguđetlágan oahppanbirrasat nugo gieddebargu luonddus, geahččaladdan laboratoriijas ja museaid, dieđaguovddážiid ja ásahusaid galledeamit riggudahttet luonddufága oahpahusa ja láhčet dili imaštallamii, diehtoáŋgiruššamii ja liikomii. Gelbbolašvuohta áddet iešguđetlágan luonddudieđalaš teavsttaid, metodaid ja teknologalaš čovdosiid lea buorre vuođđun fidnofágalaš oahpuide, viidáset oahppamii ja eallinagi oahppamii sihke barggus ja astoáiggis.

Fága váldooasit

Fága lea juhkkojuvvon váldosurggiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit. Váldooasit dievasmahttet guhtet guoimmiset, ja daid ferte geahččat oktilaččat.

Fága lea oktasašfága joatkkaoahpahusa buot oahppoprográmmaide. Oahpahus galgá danne dahkkot eanemus lági mielde relevántan ohppiide ja heivehuvvot iešguđet oahppoprográmmaide.

Luonddufágas leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋil vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. jahkecehkiid ja maŋŋil joatkkaoahpahusa Jo1:ža studerenráhkkanahtti ja fidnofágalaš oahppoprográmmaid ja Jo3:ža oppalaš studerengelbbolašvuođa lasáhus.

Váldoosiid bajilgovva:

Jahkeceahkki

Váldooasit

1.–10.

Álggahalli dutki

Olmmoš ja luondu

Luonddu girjáivuohta

Rumaš ja dearvvašvuohta

Fenomenat ja ávdnasat

Teknologiija ja designa

Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat

Álggahalli dutki

Guoddevaš ovdáneapmi

Biepmus ja dearvvašvuohta

Suonjardeapmi ja radioaktivitehta

Boahtteáiggi energiija

Bioteknologiija

Jo1 fidnofágalaš oahppoprográmmat

Álggahalli dutki

Guoddevaš ovdáneapmi

Biepmus ja dearvvašvuohta

Boahtteáiggi energiija

Jo3 lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii

Álggahalli dutki

Guoddevaš ovdáneapmi

Suonjardeapmi ja radioaktivitehta

Boahtteáiggi energiija

Bioteknologiija

Álggahalli dutki

Luonddufágaoahpahusas ovdanboahtá luonddudieđa sihke buvttan mii čájeha máhtu mii mis dál lea, ja proseassan man vuođđun lea mo luonddudieđalaš máhttu huksejuvvo ja ásahuvvo. Proseassat leat hypotesaid hutkan, geahččaladdan, systemáhtalaš dárkomat, ságaškuššamat, kritihkalaš árvvoštallamat, ákkastallan, konklušuvnnaid vuođušteapmi ja gaskkusteapmi. Álggahalli dutki galgá oahpahusas fuolahit dáid dimenšuvnnaid ja integrerejuvvot eará váldoosiide.

Olmmoš ja luondu

Olmmoš ja luondu-váldooasis lea dan birra ahte olmmoš lea oassin luonddus ja ahte olbmo ovddasvástádus lea áimmahuššat luonddu, sihke dálááiggis ja boahttevaš buolvvaide, sihke indiviida- ja servodatdásis. Viidáseappot leat guoddevaš ovdáneami eavttut dehálaččat. Dás lea guovddážis oažžut máhtu ja áddejumi das mo olmmoš sáhttá ávkki atnit luonddus, muhto maiddái das mo olbmuid doaimmat váikkuhit lundui ja rievdadit dan sihke báikkálaččat ja máilmmiviidosaččat. Váldooassái gullá hárjáneapmi birget luonddus ja sámi ja eará eamiálbmogiid árbemáhtut.

Luonddu girjáivuohta

Guovddážis dán váldooasis lea ovdánahttit máhtu luonddu birra ja hárjánit luonddu girjáivuođa árvvus atnit. Máhttu ekovuogádaga biohtalaš ja abiohtalaš fáktoraid birra lea dehálaš áddet luonddu ovttasdoaibmama. Dán oasis addá gieddebargu buori vuođu ovdánahttit máhtu ja guottuid.

Jo1-dásis leat váldooasit Olmmoš ja luondu ja Luonddu girjáivuohta gohčoduvvon Guoddevaš ovdáneapmin govvidit mii váldooasis deattuhuvvo.

Rumaš ja dearvvašvuohta

Váldooasi sisdoallu lea mo olbmo rumaš lea huksejuvvon, ja mo rumaš rievdá ja váikkuhuvvo áiggi mielde. Máhttu das mo rupmaša iešguđet oasit doibmet ovttas lea dehálaš áddet mo eallinvuohki váikkuha rupmašii ja dearvvašvuhtii. Rumaš, dearvvašvuohta, eallinvuohki ja biebmodoallu leat áššit mat dávjá oidnojit mediain. Máhttu dáid áššiid birra ja máhttu kritihkalaččat árvvoštallat dieđuid dán hárrái lea dehálaš vai juohkehaš ieš sáhttá váldit ovddasvástádusa iežas rupmašis ja rumašlaš ja psyhkalaš dearvvašvuođas. Earáid árvvusatnin ja fuolahus leat maiddái dehálaččat dán oasis.

Jo1-dásis lea dát váldooassi gohčoduvvon biepmus ja dearvvašvuohtan govvidit mii váldooasis deattuhuvvo.

Fenomenat ja ávdnasat

Váldooasis guorahallojuvvojit luonddufágalaš oktavuođat ja mo olmmoš lea oahppan ávkkástallat iešguđetlágan fenomenaid ja ávdnasiid. Oasis guorahallet guovddáš osiid fysihkas, kemiijas ja geofágas. Dát čájeha mo ávdnasat leat huksejuvvon, mo dat reagerejit guđet guimmiideasetguin ja mo dat gieđahallá guovddáš fenomenaid dego jiena, čuovgga, elektrisitehta, magnetismma ja energiija. Min iežamet beaivvášvuogádat, eatnama sajádat, olggut máilmmiávus ja dutkan ja teknologiija gieđahallojuvvo maiddái.

Jo1-dásis lea dát váldooassi juhkkojuvvon ja gohčoduvvo energiija ja boahtteáigi ja suonjardeapmi ja radioaktivitehta govvidit mii váldooasis deattuhuvvo.

Teknologiija ja designa

Váldooasis lea sáhka plánet, ovdánahttit, ovdanbuktit ja árvvoštallat funkšuvnnalaš buktagiid. Luonddudiehtaga, teknologiija ja guoddevaš ovdáneapmi ovttasdoaibman lea guovddážis dán váldooasis. Teknologiija ja designa lea máŋggafágalaš fáddá luonddufágas, matematihkas ja duojis.

Jo1-dásis lea dát váldooassi gohčoduvvon bioteknologiijan govvidit mii váldooasis deattuhuvvo.

Suonjardeapmi ja radioaktivitehta

Váldooasis guorahallojuvvojit luonddufágalaš oktavuođat ja mo olmmoš lea oahppan ávkkástallat iešguđetlágan fenomenaid ja ávdnasiid. Oasis guorahallet guovddáš osiid fysihkas, kemiijas ja geofágas. Dát čájeha mo ávdnasat leat huksejuvvon, mo dat reagerejit guđet guimmiideasetguin ja mo dat gieđahallá guovddáš fenomenaid dego jiena, čuovgga, elektrisitehta, magnetismma ja energiija. Min iežamet beaivvášvuogádat, eatnama sajádat, olggut máilmmiávus ja dutkan ja teknologiija gieđahallojuvvo maiddái.

Jo1-dásis lea dát váldooassi juhkkojuvvon ja gohčoduvvo energiija ja boahtteáigi ja suonjardeapmi ja radioaktivitehta govvidit mii váldooasis deattuhuvvo.

Boahtteáiggi energiija

Váldooasis guorahallojuvvojit luonddufágalaš oktavuođat ja mo olmmoš lea oahppan ávkkástallat iešguđetlágan fenomenaid ja ávdnasiid. Oasis guorahallet guovddáš osiid fysihkas, kemiijas ja geofágas. Dát čájeha mo ávdnasat leat huksejuvvon, mo dat reagerejit guđet guimmiideasetguin ja mo dat gieđahallá guovddáš fenomenaid dego jiena, čuovgga, elektrisitehta, magnetismma ja energiija. Min iežamet beaivvášvuogádat, eatnama sajádat, olggut máilmmiávus ja dutkan ja teknologiija gieđahallojuvvo maiddái.

Jo1-dásis lea dát váldooassi juhkkojuvvon ja gohčoduvvo energiija ja boahtteáigi ja suonjardeapmi ja radioaktivitehta govvidit mii váldooasis deattuhuvvo.

Diibmolohku

Tiibmalohku lea almmuhuvvon 60-minuhta ovttadahkan:

MÁNÁIDCEAHKKI

1.–7. jahkeceahkit: 328 tiimma

NUORAIDCEAHKKI

8.–10. jahkeceahkit: 249 tiimma (256 tiimma sidjiide geat čađahit 10. jahkeceahki 2013/2014)

STUDERENRÁHKKANAHTTI OAHPPOPROGRÁMMAT

Jo1: 140 tiimma

FIDNOFÁGALAŠ OAHPPOPROGRÁMMAT

Jo1: 56 tiimma

LASÁHUS STUDERENGELBBOLAŠVUHTII FIDNOFÁGALAŠ OAHPPOPROGRÁMMAIN

Jo3: 84 tiimma

Vuođđogálggat

Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttimin fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das. Luonddufágas áddejuvvojit vuođđogálggat ná:

Njálmmálaš gálggat luonddufágas leat guldalit, hállat ja ságastallat čilget, juohkit ja ovdánahttit máhtu luonddufágalaš sisdoaluin mii guoská dárkomiidda ja vásáhusaide. Dát mielddisbuktá geavahit luonddufágalaš doahpagiid gaskkustit máhtu, sátnádit gažaldagaid, ákkastallamiid ja čilgehusaid. Dasto mearkkaša heivehit ovdanbuktinvugiid, doahpagiid ja ovdamearkkaid ulbmiliidda ja vuostáiváldiide. Njálmmálaš gálggaid ovdánahttin luonddufágas lea guldalit ja ságastallat vásáhusaid ja dárkomiid ja máhttit ovdanbuktit ja ságaškuššat eanet ahte eanet kompleaksa fáttáid. Dát mearkkaša máhttit dađistaga eanet geavahit luonddufágalaš doahpagiid ovdanbuktit áddejumi, iežas árvvoštallamiid ja searvat fágalaš digaštallamiidda.

Máhttit čállit luonddufágas lea geavahit luonddufágalaš teakstašáŋŋeriid sátnádit gažaldagaid ja hypotesaid, čállit plánaid ja čilgehusaid, buohtastahttit ja árvvoštallat dieđuid ja geavahit gálduid ulbmillaččat. Dát mearkkaša maiddái válddahit dárkomiid ja vásáhusaid, buohtastahttit dieđuid, ákkastit oaiviliid ja raporteret gieddebargguin, geahččaladdamiin ja teknologalaš ovddidanproseassain. Čállinproseassa teavsttaid plánemis gitta gieđahallamii ja ovdanbuktimii mearkkaša ulbmiliidda ja vuostáiváldái heivehuvvon luonddufágalaš doahpagiid, govvosiid ja symbolaid geavaheami. Čállingálggaid ovdánahttin luonddufágas álgá álkes ovdanbuktinvugiid geavaheamis ja dađistaga ovdána deaivileabbo luonddufágalaš doahpagiid, symbolaid, grafihka ja ákkastallamiid geavaheapmái. Dát mearkkaša máhttit čállit dađistaga eanet kompleaksa teavsttaid maid vuođđun lea kritihkalaš ja viiddis gáldogeavaheapmi mii lea heivehuvvon ulbmiliidda ja vuostáiváldái.

Máhttit lohkat luonddufágas lea áddet ja geavahit luonddufágalaš doahpagiid, symbolaid, govvosiid ja ákkastallamiid ulbmillaš barggu bokte luonddufágalaš teavsttaiguin. Dát mearkkaša máhttit identifiseret, dulkot ja geavahit dieđuid ovttastuvvon teavsttain girjjiin, áviissain, rávačállosiin, njuolggadusain, gihppagiin ja digitála gálduin. Lohkan luonddufágas fátmmasta kritihkalaččat árvvoštallat mo dieđuid ovdanbuktit ja geavahit ákkastallamiin, ee. máhttit earuhit dieđuid, navdimiid, čuoččuhusaid, hypotesaid ja konklušuvnnaid. Lohkangálgga ovdánahttin luonddufágas vuolgá ovdanbukton dieđuid gávdnamis ja geavaheamis álkes teavsttain ja ovdána áddet teavsttaid main leat eanet ahte eanet fágadoahpagat, symbolat, govvosat, tabeallat ja implisihtta dieđut. Gáibádus máhttit kritihkalaččat lohkat ja máhttit identifiseret relevánta dieđuid ja árvvoštallat gálduid jáhkehahttivuođa stuorru, das ahte máhttit geavahit láhččojuvvon gálduid dasa ahte máhttit viežžat ja buohtastahttit iešguđet gálduid dieđuid ja árvvoštallat relevánssa.

Máhttit rehkenastit luonddufágas lea viežžat, gieđahallat ja ovdanbuktit tállamateriálaid. Dát mearkkaša geavahit doahpagiid, mihtidanreaidduid, mihtidanovttadagaid, hámuid ja grafihka. Rehkenastin luonddufágas lea maiddái máhttit buohtastahttit, árvvoštallat ja ákkastallat meroštallamiid, bohtosiid ja ovdanbuktimiid gustovašvuođa. Rehkenastingálggaid ovdánahttin luonddufágas álgá álkes lohkan- ja klassifiserenmetodaid geavaheami máhttimis ja ovdána máhttit árvvoštallat metodaid, doahpagiid, hámuid ja mihtidanreaidduid válljemiid. Dasto mearkkaša dát máhttit dađistaga dahkat váddásat ovdanbuktimiid ja árvvoštallamiid ja geavahit rehkenastima fágalaš ákkastallamis.

Digitála gálggat luonddufágas leat geavahit digitála reaidduid suokkardit, registreret, meroštallat, visualiseret, duođaštit ja almmuhit iežas ja earáid dutkamiid, geahččaladdamiid ja gieddebargguid dieđuid. Dát mielddisbuktá maiddái geavahit ohcanreaidduid, hálddašit ohcanstrategiijaid ja kritihkalaččat árvvoštallat gálduid ja válljet relevánta dieđuid luonddufágalaš fáttáid birra. Digitála gálggaid ovdánahttin luonddufágas lea máhttit geavahit digitála reaidduid eanet ahte eanet čájehan dihtii iešheanalašvuođa ja árvvoštallannávccaid válljedettiin ja geavahettiin digitála gálduid, reaidduid, mediaid ja dieđuid.

Gelbbolašvuođamihttomearit

Gelbbolašvuođamihttomearit 2. jahkeceahki maŋŋil

Álggahalli dutki

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • áiccuid bokte suokkardallat máilmmi lagašbirrasis
  • válddahit, illustreret ja ságastallat iežas dárkomiid geahččaladdamiin ja luonddus
  • dovdát váralaš ávdnasiid ja váralaš čuovggaid váruhansymbolaid

Olmmoš ja luondu

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • čađahit doaimmaid luonddus oahppan dihtii luonddu birra, ságastallat manne dát lea dehálaš, ja smiehttat olbmo sajádaga birra luonddus
  • ságastallat elliid birra ja olbmuid ja elliid gaskavuođaid birra ja olbmo ovddasvástádusa birra čábbát meannudit elliiguin, earret eará sámi máidnasiid ja muitalusaid vuođul
  • geavahit dárkomiid válddahit jagiáiggiid sámi ja norgga árbevierus, ja muitalit mo sámi mánnonamahusat válddahit luonddufenomenaid ja ságastallat mo gárvodit dálkki, siivvu ja jagiáiggi mielde

Luonddu girjáivuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • dovdát ja válddahit muhtun šaddo- ja eallišlájaid lagašbirrasis ja sirret daid

Rumaš ja dearvvašvuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • namahit ja válddahit olbmo rupmašis muhtun olgguldas ja siskkáldas osiid doaimmaid
  • ságastallat iežas ja earáid rupmaša rájáid bidjama, áddejumi ja árvvusatnima birra
  • válddahit áiccuid ja ságastallat daid birra ja geavahit daid dihtomielalaččat doaimmain olgun ja siste

Fenomenat ja ávdnasat

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • válddahit ja illustreret mo eana, mánnu ja beaivváš lihkadit guđet guimmiideaset ektui, ja muitalit jagiáiggiid, jándora ja mánnomuttuid birra
  • válddahit ja sirret ávdnasiid oinnolaš dovdomearkkaid vuođul
  • čađahit geahččaladdamiid čáziin ja čuovggain ja ságastallat dárkomiid birra

Teknologiija ja designa

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • ráhkadit áđaid mat sáhttet lihkadit čázi dahje áimmu vehkiin, ja ságastallat mo dat doibmet
  • ráhkadit áđaid mat geavahit čuovgga reflekterema, ja ságastallat mo dat doibmet

Gelbbolašvuođamihttomearit 4. jahkeceahki maŋŋil

Álggahalli dutki

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • geavahit luonddufágalaš doahpagiid válddahit ja ovdanbuktit iežas dárkomiid, evttohit vejolaš čilgehusaid dasa maid lea dárkon ja ságastallat daid birra
  • geavahit mihtidanreaidduid, systematiseret dieđuid, árvvoštallat leat go bohtosat govttolaččat, ja ovdanbuktit daid digitála reaidduiguin dahje daid haga
  • čállit raporttaid ja válddahusaid ja ráhkadit álkes digitála ovttastuvvon teavsttaid
  • háhkat ja gieđahallat dieđuid iešguđet gálduid luonddufágalaš fáttáid birra ja almmuhit gálduid

Olmmoš ja luondu

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • searvat doaimmaide main olmmoš viežžá riggodagaid luonddus, ja ságastallat das mo riggodagaid ávkkástallet
  • válddahit maid sáhttá dahkat gáhttet luonddu lagašbirrasis, ja ákkastallat fuolalaš láhttema ovdii ja vádjolit fuolalaččat luonddus

Luonddu girjáivuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • ságastallat muhtun šaddo- ja eallišlájaid eallingearddi birra ja buohtastahttit daid
  • válddahit muhtun nálihuvvan eallijoavkkuid eallinvuogi čohkkedettiin ja systematiseredettiin iešguđet gálduid dieđuid
  • muitalit elliid birra, digaštallat elliid birgejumi birra ja earuhit oaiviliid ja fakta
  • guorahallat biologalaš eanaiduvvama ja válddahit luonddu birrajođu
  • sirret doabbariid ja digaštallat manne doapparsirren lea dehálaš

Rumaš ja dearvvašvuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • válddahit váldobeliid das mo olbmorumaš lea huksejuvvon
  • válddahit suolbmudanvuogádaga ja selvehit mo dat doaibmá
  • válddahit dákterikki ja dehkiid ja selvehit mo rumaš sáhttá lihkadit
  • geavahit dieđuid gihppagiin ja digitála teavsttain válddahit dábálaš dávdda ja mo dan sáhttá eastadit, ja čilget manin mii boahkuhit muhtun dávddaid vuostá
  • dárkot ja válddahit mo rumaš reagere iešguđet dilálašvuođain, ja ságastallat iešguđet dovddolaš reakšuvnnaid birra ja fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuođa oktavuođa birra

Fenomenat ja ávdnasat

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • ráhkadit digitála ovttastuvvon teavstta muhtun planehtaid birra min beaivvášvuogádagas dieđuid háhkama ja gálduid almmuheami bokte
  • čađahit geahččaladdamiid mat čájehit ahte ávdnasiin ja ávnnasseaguhusain sáhttet iešvuođat rievdat go daid iešguđet láhkai váikkuha
  • suokkardit áibmo- ja jietnafenomenaid, válddahit dárkomiid ja evttohit čilgehusaid
  • registreret ja válddahit iežas dálkedárkomiid, mihtidit temperatuvrra ja njuoskkádaga ja ovdanbuktit bohtosiid gráfalaččat ja ságastallat dálkemearkkaid ja mearkabeivviid birra
  • dovdát ja namuhit muhtun nástegovaid, ságastallat mo olmmoš sáhttá dádjadit nástegovaid mielde
  • dárkot guovssahasaid ja eará albmefenomenaid ja muitalit daid birra, ja muitalit myhtaid ja máidnasiid mat gusket nástealbmái ja guovssahasaide sámi árbevierus ja buohtastahttit daid eará árbevieruiguin

Teknologiija ja designa

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • plánet, hukset ja iskat álkes huksehusmodeallaid ja govaiguin ja illustrašuvnnaiguin duođaštit proseassa ideas gitta gárvves buktagii
  • válddahit konstrukšuvnnaid ja digaštallat manne muhtun konstrukšuvnnat leat stargaseappot ja nannoseappot go earát
  • dovdát ja válddahit iešguđet huksehusaid guoddi struktuvrraid lagašbirrasis

Gelbbolašvuođamihttomearit 7. jahkeceahki maŋŋil

Álggahalli dutki

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • sátnádit luonddufágalaš gažaldagaid áššis mas oahppi háliida eambbo diehtit, evttohit vejolaš čilgehusaid, ráhkadit plána ja čađahit iskkadeami
  • ságastallat das manne luonddudiehtagis lea dehálaš ráhkadit ja iskat hypotesaid systemáhtalaš dárkomiid ja geahččaladdamiid bokte, ja manne lea dehálaš buohtastahttit bohtosiid
  • geavahit digitála veahkkeneavvuid geahččaladdanbarggus ja gieddebarggus
  • gávdnat ja gieđahallat luonddufágalaš dieđuid teavsttain iešguđet median ja ráhkadit ovdanbuktima
  • lohkat ja áddet beaivválaš buktagiid váruhanmerkemiid

Olmmoš ja luondu

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • plánet geavahit ja ávkkástallat luondduriggodagaid, ságastallat šlájaid birra mat ávkkástallojuvvojit, bargguid doaimmaheami birra mánnomuttuid ja eará luonddu fenomenaid ektui ja buohtastahttit daid eará sámi servodagaid árbevieruiguin
  • selvehit mo diehtu elliid ja lottiid láhttema birra geavahuvvo bivddus, guolásteamis ja boazodoalus ja ságaškuššat čuolmmaid min fuođđoresurssaid ávkkástallama oktavuođas
  • muitalit eará eamiálbmogiid luondduriggodatgeavaheami birra

Luonddu girjáivuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • plánet ja čađahit iskkademiid unnimusat ovtta luondduguovllus, registreret dárkomiid ja systematiseret bohtosiid
  • iskkadit ja válddahit lieđđešattuid ja čilget iešguđet šaddoosiid doaimma teavsttaiguin ja illustrašuvnnaiguin
  • iskkadit ja válddahit muhtun fáktoriid mat váikkuhit siepmanšaddui ja šattuid šaddamii
  • válddahit soames šaddo-, guoppar- ja eallišlájaid dovdomearkkaid ja ordnet daid systemáhtalaččat

Rumaš ja dearvvašvuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • válddahit olbmorupmaša ahtanuššama sahkaneamis rávisolbmui
  • válddahit mii dáhpáhuvvá pubertehta áiggis ja ságastallat iešguđetlágan sohkabealidentitehtaid birra ja iešguđetlágan seksuálalaš gessomiid birra
  • válddahit váibmo- ja geahpesvuogádaga váldobeliid ja makkár doaibma das lea rupmašis
  • čilget mo rumaš ieš suddje dávdda vuostá, ja mo eastadit ja dikšut infekšuvdnadávddaid
  • čohkket dieđuid ja loguid, ja digaštallat dearvvašvuođavahágiid birra mat sáhttet boahtit iešguđetlágan gárihuhttinávdnasiid geavaheami geažil

Fenomenat ja ávdnasat

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • geavahit animašuvnnaid ja eará modeallaid válddahit planehtaid ja mánu lihkadeami, ja čilget jagiáiggiid ja mánnomuttuid šaddama
  • válddahit mo muhtun minerálat ja báktešlájat leat šaddan, ja iskat muhtun šlájaid mat leat lagašbirrasis
  • selvehit muhtun energiijagálduid geavaheami ovdal ja dál, ja háhkat dieđuid ja statistihka iešguđet gálduin válddahit energiijageavaheami vejolaš birasváikkuhusaid báikkálaččat ja máilmmiviidosaččat ja digaštallat daid
  • čilget dálkkádat-doahpaga, dovdat muhtun sivaid dálkkádatrievdadusaide ja iskat ja registreret ekstremadálkki váikkuhusaid
  • iskat fenomenaid jiena, gulu ja rieja hárrái, digaštallat dárkomiid ja čilget mo jietna sáhttá bilidit gulu
  • čađahit iskkademiid magnetismmain ja elektrisitehtain ja čilget ja ovdanbuktit bohtosiid
  • válddahit gássaid, njalbbiid ja čoahkkeávdnasiid guovddášiešvuođaid ja muddomolsašuddamiid partihkalmodealla bokte
  • atoma- ja molekyladoahpagiiguin čilget mo ávdnasat leat huksejuvvon ja mo ávdnasat sáhttet nuppástuvvat
  • čađahit geahččaladdamiid iešguđetlágan kemiijalaš reakšuvnnaiguin ja válddahit mii daid dovdomearka lea

Teknologiija ja designa

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • plánet, hukset ja iskat mekánalaš stohkosiid ja čilget mekánalaš sirdásemiid prinsihpaid
  • plánet, ráhkadit ja iskat ovttageardánis buktagiid mat geavahit elektrihkalaš energiija, ja máinnustit gárvves buktaga
  • válddahit buktaga eallingearddi ja digaštallat man muddui buvtta soahpá oktii guoddevaš ovdánemiin

Gelbbolašvuođamihttomearit 10. jahkeceahki maŋŋil

Álggahalli dutki

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • sátnádit iskkahahtti hypotesaid, plánet ja iskat daid ja digaštallat dárkomiid ja bohtosiid raporttas
  • háhkat ja gieđahallat luonddufágalaš dieđuid, meroštallat ja ovdanbuktit bohtosiid gráfalaččat
  • čállit čilgejeaddji ja ákkastalli teavsttaid mat čujuhit relevánta gálduide, árvvoštallat iežas ja earáid teavsttaid kvalitehta ja dárkkistit teavsttaid
  • čilget manne lea dehálaš ohcat oktavuođaid sivaid ja váikkuhusaid gaskka ja čilget manne ákkastallan, máŋggaoaivilvuohta ja almmuheapmi leat dehálaččat luonddudiehtagis
  • identifiseret luonddufágalaš ákkaid, faktaid ja čuoččuhusaid áviissaid, gihppagiid ja eará mediaid teavsttain ja grafihkain, ja árvvoštallat sisdoalu kritihkalaččat
  • čuovvut sihkkarvuođadoaibmabijuid mat leat válddahallon DBS-rutiinnain (HMS) ja riskaárvvoštallamiin

Olmmoš ja luondu

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • praktihkalaš searvama bokte čájehit ja selvehit mo birget luonddus jierpmálaš ja bealuštahtti láhkai
  • dárkot ja buktit ovdamearkkaid dasa mo olbmuid doaimmat leat váikkuhan dihto luondduguvlui, iskat iešguđet berošteaddjijoavkkuid oainnuid váikkuhussii ja árvalit doaimmaid mat sáhttet gáhttet luonddu boahttevaš buolvvaide
  • geavahit sámegiel doahpagiid čilget iežas dárkomiid muohttaga ja siivvu hárrái, ja ságastallat manne diehtu muohttaga ja siivvu birra leat erenoamáš dehálaččat dorvvolaš vádjoleamis ja árbevirolaš ealáhusdoaimmas

Luonddu girjáivuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • čilget evolušuvdnateoriija váldobeliid ja selvehit dárkomiid mat dorjot dán teoriija
  • válddahit ealli- ja šaddoseallaid huksehusa ja čilget fotosyntesa ja seallaheakkadeami váldobeliid
  • selvehit seallajuohkáseami ja genehtalaš variašuvnnaid ja árbbi
  • čilget váldobeliid teoriijain das mo máilbmi rievdá ja lea rievdan áiggiid mielde, ja čilget dáid teoriijaid duogáža
  • iskat ja registreret biohtalaš ja abiohtalaš fáktoriid ekovuogádagas lagašbirrasis ja čilget dáid fáktoriid oktavuođaid

Rumaš ja dearvvašvuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • válddahit nearvavuogádaga ja hormonavuogádaga ja čilget mo dat stivrejit rupmaša proseassaid
  • válddahit oanehaččat ogi šaddama ja mo máná riegádeapmi dáhpáhuvvá
  • sátnádit ja ságaškuššat čuolmmaid mat gusket seksualitehtii, seksuálalaš gessomiidda, sohkabealidentitehtii, rájáid bidjamii ja árvvusatnimii, seksuálalaš njoammudávddaide, prevenšuvdnii ja abortii
  • čilget mo iežas eallinláhki sáhttá váikkuhit dearvvašvuhtii, dása gullá guoiradeapmi ja borranváttut, buohtastahttit iešguđet gálduid dieđuid, digaštallat mo dearvvašvuođavahágiid sáhttá eastadit
  • buktit ovdamearkkaid sámi ja eará álbmotmedisiidnii ja digaštallat molssaevttolaš medisiinna ja skuvlamedisiinna erohusa

Fenomenat ja ávdnasat

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • válddahit universsa ja iešguđet teoriijaid dasa mo universa lea ovdánan
  • čilget mo jagiáiggit šaddet, gos ja manne lea gaskaijabeaivváš ja skábma
  • iskat fáttá máilmmiávvosa suokkardeamis, ja buohtastahttit ja ovdanbuktit iešguđet gálduid dieđuid
  • válddahit vuođđoávdnasiid ja ovttastusaid iešvuođaid periodavuogádaga geavahemiin
  • iskat soames dábálaš ávdnasiid kemiijalaš iešvuođaid ja dahkat ovttageardánis meroštallamiid mat gusket luvvadusaid láivudeapmái
  • iskat ja klassifiseret čielga ávdnasiid ja ávnnasseaguhusaid luvvilvuođa čázis, bulešvuođa ja suvrra ja básalaš iešvuođaid mielde
  • plánet ja čađahit geahččaladdamiid duođaštanreakšuvnnaiguin, sirret ávdnasiid seaguhusain ja analyseret amas ávdnasa
  • iskat hydrokarbonaid, alkoholaid, karboksylsuvrriid ja karbohydráhtaid, válddahit ávdnasiid ja addit ovdamearkkaid buvttadanvugiide ja geavahanvugiide
  • čilget mo álgoviđaolju ja luonddugássa leat šaddan
  • geavahit elrávdnji-, gealdu-, resistánsa-, efeakta- ja indukšuvdna-doahpagiid čilget geahččaladdanbohtosiid rávdnjebiiriiguin
  • čilget mo mii sáhttit buvttadit elektrihkalaš energiija ođasmuvvi ja ođasmuvakeahtes energiijagálduin, ja digaštallat makkár birasváikkuhusat šaddet iešguđet energiijabuvttadanvugiin
  • selvehit leaktu- ja akselerašuvdna-doahpagiid, mihtidit sturrodagaid ovttageardánis veahkkeneavvuiguin ja addit ovdamearkkaid dasa mo fápmu lea čadnon akselerašuvdnii
  • čađahit geahččaladdamiid ja ovttageardánis meroštallamiid barggu, energiija ja efeavtta hárrái
  • selvehit mo johtolatsihkkarastinbiergasat eastadit ja unnidit vahágiid bárttiin ja lihkohisvuođain
  • čađahit geahččaladdamiid čuovgga, oainnu ja ivnniid hárrái, ja válddahit ja čilget bohtosiid

Teknologiija ja designa

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • gáibádusmearrádusaid vuođul ráhkadit buktagiid, ja árvvoštallat buktaga funktionalitehta, geavahanmuni ja eallingearddi guoddevaš ovdáneami ektui
  • iskat ja válddahit dakkár ávdnasiid iešvuođaid mat adnojit buvttadanproseassas, ja árvvoštallat ávnnasgeavaheami birasgáhttema ektui
  • válddahit elektrovnnalaš gulahallanvuogádaga, čilget mo dieđut sirdásit sáddejeaddjis vuostáiváldái, ja selvehit positiivvalaš ja negatiivvalaš váikkuhusaid

Gelbbolašvuođamihttomearit Jo1 – studerenráhkkanahtti oahppográmmaid maŋŋil

Álggahalli dutki

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • plánet ja čađahit iešguđetlágan iskkademiid mas identifiserejit variábeliid, háhkat ja gieđahallat dieđuid ja čállit raportta mas digaštallá mihtidaneahpesihkarvuođa ja árvvoštallá vejolaš boasttugálduid
  • earuhit bohtosiid ja čuoččuhusaid ja digaštallat metodaid ja iežas ja earáid dieđuid ovdanbuktima ja dulkomiid kvalitehta
  • ságaškuššat áigeguovdilis luonddufágalaš čuolmmaid maid vuođđun leat praktihkalaš iskkadeamit dahje systematiserejuvvon dieđut iešguđet gálduin
  • geavahit ovttageardánis datasimuleremiid dahje animašuvnnaid illustreren dihtii ja čilgen dihtii luonddufágalaš fenomenaid ja iskat hypotesaid
  • digaštallat ovttaláganvuođaid ja erohusaid das mo árbediehtu ja dieđalaš diehtu luonddu birra ásahuvvo ja gaskkustuvvo

Guoddevaš ovdáneapmi

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • selvehit guoddevaš ovdáneapmi-doahpaga
  • iskat ja válddahit ekovuogádaga suksešuvdnaproseassaid
  • selvehit fáktoriid mat váikkuhit populašuvnna sturrodahkii ja addit ovdamearkkaid dasa mo flora ja fauna leat rievdan davviguovlluin
  • kártet iežas geavaheaddjiválljemiid ja ákkastit fágalaččat ja ehtalaččat iežas geavaheaddjiválljemiid mat sáhttet ovddidit guoddevaš geavaheaddjiminstara
  • iskat báikkálaš ja máilmmiviidosaš beroštusvuostálasvuođaid mat gusket birasáššiide ja hálddašeapmái, ja ságaškuššat makkár váikkuhusat dáin vuostálasvuođain sáhttet leat báikkálaš álbmogii, sápmelaččaide ja eará eamiálbmogiidda ja máilmmiservodahkii

Biepmus ja dearvvašvuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • válddahit deháleamos energiija addi biepmusávdnasiid, daid kemiijalaš dovdomearkkaid ja ákkastit manne dat leat dehálaččat rupmašii
  • addit ovdamearkkaid vitamiinnaide, minerálaide ja binnánašávdnasiide maid rumaš dárbbaša, ja mo sáhttá olmmoš sihkkarastit máŋggabealat biebmodoalu
  • ovttageardánit kemiijalaččat čájehit biepmuid biepmusávdnasiid ja selvehit dárkomiid
  • čilget deháleamos energiija addi biepmusávdnasiid suolbmudeami, fievrrideami ja nuppástuvvama rupmašis
  • selvehit muhtun kosmehtalaš buktagiid váldoávdnasiid ja ieš ráhkadit dakkár buktaga oktan gálvodieđuiguin
  • ságaškuššat áššiid guoiradeami, borranváttuid ja hárjehallama hárrái, ja mo eallinláhki váikkuha dearvvašvuhtii

Bioteknologiija

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • čilget proteiidnasyntesa genehtalaš koda ja váldobeliid ja addit ovdamearkka mo árbi ja biras ovttasdoaibmaba
  • čilget nálleseaguhus- ja genamodifiseren-doahpagiid ja addit ovdamearkkaid mo bioteknologiija geavahuvvo modifiseret šattuid ja elliid iešvuođaid
  • addit bajilgova das mo bioteknologiija iešguđet láhkai geavahuvvo medisiinnalaččat ja digaštallat dákkár geavaheami vejolašvuođaid ja hástalusaid
  • buohtastahttit ákkaid geavahit bioteknologiija ja ságaškuššat fágalaš ja ehtalaš čuolmmaid dáid hárrái

Suonjardeapmi ja radioaktivitehta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • čilget mo guovssahasat šaddet, ja addit ovdamearkkaid dasa mo Norga lea leamaš ja ain lea dehálaš riika dán suorggi dutkamis
  • čilget ozongearddi mearkkašumi beaivváža suonjardeami hárrái
  • čilget mii šaddoviessobeaktu lea ja selvehit mo olbmuid doaimmat rievdadit energiijabalánssa atmosfearas
  • selvehit muhtun vejolaš váikkuhusaid lassánan šaddoviessobeavttus árktalaš guovlluin ja vuolleguovlluin ja ságaškuššat ovtta áigeguovdilis dálkkádatdoaibmabiju
  • čađahit geahččaladdamiid radioaktivitehtain, beallidanáiggiin ja duogášsuonjardemiin, čilget fenomenaid ja dahkat ovttageardánis meroštallamiid
  • válddahit iešguđetlágan ioniserejeaddji suonjardeami dovdomearkkaid ja addit ovdamearkkaid dasa mo dat ávkkástallojuvvojit teknihkalaš ja medisiinnalaš anus
  • čilget mo elektromagnehtalaš suonjardeapmi máilmmiávvosis sáhttá dulkojuvvot ja addit dieđuid máilmmiávvosa birra

Boahtteáiggi energiija

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • čađahit geahččaladdamiid beaivvášseallaiguin, beaivvášháhpohalliiguin ja liggenpumppaiguin, čilget doaibmavuogi váldobeliid ja dahkat ovttageardánis meroštallamiid doaibmagrádas
  • čilget mat redoksreakšuvnnat leat, čađahit geahččaladdamiid main lea boaldin, galvaniserejuvvon elemeanta ja elektrolysa ja selvehit bohtosiid
  • válddahit muhtun dábálaš báhtteriid ja boalddusseallaid doaibmavuogi ja mo dat geavahuvvojit
  • selvehit mo biomássa iešguđet láhkai geavahuvvo energiijagáldun
  • selvehit energiijagálduid ja energiijaguoddiid ja relevánta boahtteáigge energiijaguoddi erohusa

Gelbbolašvuođamihttomearit Jo1 – fidnofágalaš oahppoprográmmaid maŋŋil

Álggahalli dutki

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • plánet ja čađahit iešguđetlágan iskkademiid mas identifiserejit variábeliid, háhkat ja gieđahallat dieđuid ja čállit raportta mas digaštallá mihtidaneahpesihkarvuođa ja árvvoštallá vejolaš boasttugálduid

Guoddevaš ovdáneapmi

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • selvehit guoddevaš ovdáneapmi-doahpaga
  • selvehit fáktoriid mat váikkuhit populašuvnna sturrodahkii ja addit ovdamearkkaid dasa mo flora ja fauna leat rievdan davviguovlluin
  • kártet iežas geavaheaddjiválljemiid ja ákkastit fágalaččat ja ehtalaččat iežas geavaheaddjiválljemiid mat sáhttet ovddidit guoddevaš geavaheaddjiminstara
  • iskat báikkálaš ja máilmmiviidosaš beroštusvuostálasvuođaid mat gusket birasáššiide ja hálddašeapmái, ja ságaškuššat makkár váikkuhusat dáin vuostálasvuođain sáhttet leat báikkálaš álbmogii, sápmelaččaide ja eará eamiálbmogiidda ja máilmmiservodahkii

Biepmus ja dearvvašvuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • válddahit deháleamos energiija addi biepmusávdnasiid, daid kemiijalaš dovdomearkkaid ja ákkastit manne dat leat dehálaččat rupmašii
  • addit ovdamearkkaid vitamiinnaide, minerálaide ja binnánašávdnasiide maid rumaš dárbbaša, ja mo sáhttá olmmoš sihkkarastit máŋggabealat biebmodoalu
  • ovttageardánit kemiijalaččat čájehit biepmuid biepmusávdnasiid ja selvehit dárkomiid
  • čilget deháleamos energiija addi biepmusávdnasiid suolbmudeami, fievrrideami ja nuppástuvvama rupmašis
  • selvehit muhtun kosmehtalaš buktagiid váldoávdnasiid ja ieš ráhkadit dakkár buktaga oktan gálvodieđuiguin
  • ságaškuššat áššiid guoiradeami, borranváttuid ja hárjehallama hárrái, ja mo eallinláhki váikkuha dearvvašvuhtii

Boahtteáiggi energiija

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • čađahit geahččaladdamiid beaivvášseallaiguin, beaivvášháhpohalliiguin ja liggenpumppaiguin, čilget doaibmavuogi váldobeliid ja dahkat ovttageardánis meroštallamiid doaibmagrádas
  • selvehit mo biomássa iešguđet láhkai geavahuvvo energiijagáldun

Gelbbolašvuođamihttomearit Jo3 – lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii maŋŋil

Álggahalli dutki

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • earuhit bohtosiid ja čuoččuhusaid ja digaštallat metodaid ja iežas ja earáid dieđuid ovdanbuktima ja dulkomiid kvalitehta
  • ságaškuššat áigeguovdilis luonddufágalaš čuolmmaid maid vuođđun leat praktihkalaš iskkadeamit dahje systematiserejuvvon dieđut iešguđet gálduin
  • geavahit ovttageardánis datasimuleremiid dahje animašuvnnaid illustreren dihtii ja čilgen dihtii luonddufágalaš fenomenaid ja iskat hypotesaid
  • digaštallat ovttaláganvuođaid ja erohusaid das mo árbediehtu ja dieđalaš diehtu luonddu birra ásahuvvo ja gaskkustuvvo

Luonddu girjáivuohta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • iskat ja válddahit ekovuogádaga suksešuvdnaproseassaid

Teknologiija ja designa

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • čilget proteiidnasyntesa genehtalaš koda ja váldobeliid ja addit ovdamearkka mo árbi ja biras ovttasdoaibmaba
  • čilget nálleseaguhus- ja genamodifiseren-doahpagiid ja addit ovdamearkkaid mo bioteknologiija geavahuvvo modifiseret šattuid ja elliid iešvuođaid
  • addit bajilgova das mo bioteknologiija iešguđet láhkai geavahuvvo medisiinnalaččat ja digaštallat dákkár geavaheami vejolašvuođaid ja hástalusaid
  • buohtastahttit ákkaid geavahit bioteknologiija ja ságaškuššat fágalaš ja ehtalaš čuolmmaid dáid hárrái

Suonjardeapmi ja radioaktivitehta

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • čilget mo guovssahasat šaddet, ja addit ovdamearkkaid dasa mo Norga lea leamaš ja ain lea dehálaš riika dán suorggi dutkamis
  • čilget ozongearddi mearkkašumi beaivváža suonjardeami hárrái
  • čilget mii šaddoviessobeaktu lea ja selvehit mo olbmuid doaimmat rievdadit energiijabalánssa atmosfearas
  • selvehit muhtun vejolaš váikkuhusaid lassánan šaddoviessobeavttus árktalaš guovlluin ja vuolleguovlluin ja ságaškuššat ovtta áigeguovdilis dálkkádatdoaibmabiju
  • čađahit geahččaladdamiid radioaktivitehtain, beallidanáiggiin ja duogášsuonjardemiin, čilget fenomenaid ja dahkat ovttageardánis meroštallamiid
  • válddahit iešguđetlágan ioniserejeaddji suonjardeami dovdomearkkaid ja addit ovdamearkkaid dasa mo dat ávkkástallojuvvojit teknihkalaš ja medisiinnalaš anus
  • čilget mo elektromagnehtalaš suonjardeapmi máilmmiávvosis sáhttá dulkojuvvot ja addit dieđuid máilmmiávvosa birra

Boahtteáiggi energiija

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
  • čilget mat redoksreakšuvnnat leat, čađahit geahččaladdamiid main lea boaldin, galvaniserejuvvon elemeanta ja elektrolysa ja selvehit bohtosiid
  • válddahit muhtun dábálaš báhtteriid ja boalddusseallaid doaibmavuogi ja mo dat geavahuvvojit
  • selvehit mo biomássa iešguđet láhkai geavahuvvo energiijagáldun

Árvvoštallan fágas

Loahppaárvvoštallama mearrádusat:

Oppalašárvosáni árvvoštallan

Jahkeceahkki

Ortnet

10. jahkeceahkki

Oahppit galget oažžut ovtta oppalašárvosáni.

Jo1 fidnofágalaš oahppoprográmmat

Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat

Jo3 lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii

Oahppit galget oažžut ovtta oppalašárvosáni.

Eksámen ohppiide

Jahkeceahkki

Ortnet

10. jahkeceahkki

Oahppit sáhttet vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii. Eksámen galgá čađahuvvot praktihkalaš osiin. Eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.

Jo1 fidnofágalaš oahppoprográmmat

Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat

Oahppit sáhttet vuorbáduvvot njálmmálaš-praktihkalaš eksámenii. Eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.

Jo3 lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii

Oahppit sáhttet vuorbáduvvot njálmmálaš-praktihkalaš eksámenii. Eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat. Eksámen fátmmasta dušše fága lasáhussan oppalaš studerengelbbolašvuhtii (84 tiimma).

Eksámen privatisttaide

Jahkeceahkki

Ortnet

10. jahkeceahkki

Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.

Jo1 fidnofágalaš oahppoprográmmat

Privatisttat galget váldit njálmmálaš-praktihkalaš eksámena. Eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.

Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat

Privatisttat galget váldit njálmmálaš-praktihkalaš eksámena. Eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.

Jo3 lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii

Privatisttat galget váldit njálmmálaš-praktihkalaš eksámena. Eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat. Eksámen fátmmasta dušše fága lasáhussan oppalaš studerengelbbolašvuhtii (84 tiimma).

Árvvoštallama oppalaš mearrádusat leat oahpahuslága láhkaásahusas.

Fant du det du lette etter?

0/250
0/250

Tusen takk for hjelpen!