Luonddufága - sámi oahppoplána (NAT2-03)

Fága váldooasit

Fága lea juhkkojuvvon váldosurggiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit. Váldooasit dievasmahttet guhtet guoimmiset, ja daid ferte geahččat oktilaččat.

Fága lea oktasašfága joatkkaoahpahusa buot oahppoprográmmaide. Oahpahus galgá danne dahkkot eanemus lági mielde relevántan ohppiide ja heivehuvvot iešguđet oahppoprográmmaide.

Luonddufágas leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋil vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. jahkecehkiid ja maŋŋil joatkkaoahpahusa Jo1:ža studerenráhkkanahtti ja fidnofágalaš oahppoprográmmaid ja Jo3:ža oppalaš studerengelbbolašvuođa lasáhus.

Váldoosiid bajilgovva:

Jahkeceahkki	Váldooasit
1.–10.	Álggahalli dutki	Olmmoš ja luondu	Luonddu girjáivuohta	Rumaš ja dearvvašvuohta	Fenomenat ja ávdnasat	Teknologiija ja designa
Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat	Álggahalli dutki	Guoddevaš ovdáneapmi	Biepmus ja dearvvašvuohta	Suonjardeapmi ja radioaktivitehta	Boahtteáiggi energiija	Bioteknologiija
Jo1 fidnofágalaš oahppoprográmmat	Álggahalli dutki	Guoddevaš ovdáneapmi	Biepmus ja dearvvašvuohta		Boahtteáiggi energiija
Jo3 lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii	Álggahalli dutki	Guoddevaš ovdáneapmi		Suonjardeapmi ja radioaktivitehta	Boahtteáiggi energiija	Bioteknologiija

Álggahalli dutki

Luonddufágaoahpahusas ovdanboahtá luonddudieđa sihke buvttan mii čájeha máhtu mii mis dál lea, ja proseassan man vuođđun lea mo luonddudieđalaš máhttu huksejuvvo ja ásahuvvo. Proseassat leat hypotesaid hutkan, geahččaladdan, systemáhtalaš dárkomat, ságaškuššamat, kritihkalaš árvvoštallamat, ákkastallan, konklušuvnnaid vuođušteapmi ja gaskkusteapmi. Álggahalli dutki galgá oahpahusas fuolahit dáid dimenšuvnnaid ja integrerejuvvot eará váldoosiide.

Olmmoš ja luondu

Olmmoš ja luondu-váldooasis lea dan birra ahte olmmoš lea oassin luonddus ja ahte olbmo ovddasvástádus lea áimmahuššat luonddu, sihke dálááiggis ja boahttevaš buolvvaide, sihke indiviida- ja servodatdásis. Viidáseappot leat guoddevaš ovdáneami eavttut dehálaččat. Dás lea guovddážis oažžut máhtu ja áddejumi das mo olmmoš sáhttá ávkki atnit luonddus, muhto maiddái das mo olbmuid doaimmat váikkuhit lundui ja rievdadit dan sihke báikkálaččat ja máilmmiviidosaččat. Váldooassái gullá hárjáneapmi birget luonddus ja sámi ja eará eamiálbmogiid árbemáhtut.

Luonddu girjáivuohta

Guovddážis dán váldooasis lea ovdánahttit máhtu luonddu birra ja hárjánit luonddu girjáivuođa árvvus atnit. Máhttu ekovuogádaga biohtalaš ja abiohtalaš fáktoraid birra lea dehálaš áddet luonddu ovttasdoaibmama. Dán oasis addá gieddebargu buori vuođu ovdánahttit máhtu ja guottuid.

Jo1-dásis leat váldooasit Olmmoš ja luondu ja Luonddu girjáivuohta gohčoduvvon Guoddevaš ovdáneapmin govvidit mii váldooasis deattuhuvvo.

Rumaš ja dearvvašvuohta

Váldooasi sisdoallu lea mo olbmo rumaš lea huksejuvvon, ja mo rumaš rievdá ja váikkuhuvvo áiggi mielde. Máhttu das mo rupmaša iešguđet oasit doibmet ovttas lea dehálaš áddet mo eallinvuohki váikkuha rupmašii ja dearvvašvuhtii. Rumaš, dearvvašvuohta, eallinvuohki ja biebmodoallu leat áššit mat dávjá oidnojit mediain. Máhttu dáid áššiid birra ja máhttu kritihkalaččat árvvoštallat dieđuid dán hárrái lea dehálaš vai juohkehaš ieš sáhttá váldit ovddasvástádusa iežas rupmašis ja rumašlaš ja psyhkalaš dearvvašvuođas. Earáid árvvusatnin ja fuolahus leat maiddái dehálaččat dán oasis.

Jo1-dásis lea dát váldooassi gohčoduvvon biepmus ja dearvvašvuohtan govvidit mii váldooasis deattuhuvvo.

Fenomenat ja ávdnasat

Váldooasis guorahallojuvvojit luonddufágalaš oktavuođat ja mo olmmoš lea oahppan ávkkástallat iešguđetlágan fenomenaid ja ávdnasiid. Oasis guorahallet guovddáš osiid fysihkas, kemiijas ja geofágas. Dát čájeha mo ávdnasat leat huksejuvvon, mo dat reagerejit guđet guimmiideasetguin ja mo dat gieđahallá guovddáš fenomenaid dego jiena, čuovgga, elektrisitehta, magnetismma ja energiija. Min iežamet beaivvášvuogádat, eatnama sajádat, olggut máilmmiávus ja dutkan ja teknologiija gieđahallojuvvo maiddái.

Jo1-dásis lea dát váldooassi juhkkojuvvon ja gohčoduvvo energiija ja boahtteáigi ja suonjardeapmi ja radioaktivitehta govvidit mii váldooasis deattuhuvvo.

Teknologiija ja designa

Váldooasis lea sáhka plánet, ovdánahttit, ovdanbuktit ja árvvoštallat funkšuvnnalaš buktagiid. Luonddudiehtaga, teknologiija ja guoddevaš ovdáneapmi ovttasdoaibman lea guovddážis dán váldooasis. Teknologiija ja designa lea máŋggafágalaš fáddá luonddufágas, matematihkas ja duojis.

Jo1-dásis lea dát váldooassi gohčoduvvon bioteknologiijan govvidit mii váldooasis deattuhuvvo.

Suonjardeapmi ja radioaktivitehta

Váldooasis guorahallojuvvojit luonddufágalaš oktavuođat ja mo olmmoš lea oahppan ávkkástallat iešguđetlágan fenomenaid ja ávdnasiid. Oasis guorahallet guovddáš osiid fysihkas, kemiijas ja geofágas. Dát čájeha mo ávdnasat leat huksejuvvon, mo dat reagerejit guđet guimmiideasetguin ja mo dat gieđahallá guovddáš fenomenaid dego jiena, čuovgga, elektrisitehta, magnetismma ja energiija. Min iežamet beaivvášvuogádat, eatnama sajádat, olggut máilmmiávus ja dutkan ja teknologiija gieđahallojuvvo maiddái.

Jo1-dásis lea dát váldooassi juhkkojuvvon ja gohčoduvvo energiija ja boahtteáigi ja suonjardeapmi ja radioaktivitehta govvidit mii váldooasis deattuhuvvo.

Boahtteáiggi energiija

Váldooasis guorahallojuvvojit luonddufágalaš oktavuođat ja mo olmmoš lea oahppan ávkkástallat iešguđetlágan fenomenaid ja ávdnasiid. Oasis guorahallet guovddáš osiid fysihkas, kemiijas ja geofágas. Dát čájeha mo ávdnasat leat huksejuvvon, mo dat reagerejit guđet guimmiideasetguin ja mo dat gieđahallá guovddáš fenomenaid dego jiena, čuovgga, elektrisitehta, magnetismma ja energiija. Min iežamet beaivvášvuogádat, eatnama sajádat, olggut máilmmiávus ja dutkan ja teknologiija gieđahallojuvvo maiddái.

Jo1-dásis lea dát váldooassi juhkkojuvvon ja gohčoduvvo energiija ja boahtteáigi ja suonjardeapmi ja radioaktivitehta govvidit mii váldooasis deattuhuvvo.