Learoesoejkesje eatnemefaagesne saemien (NAT2-03)

Faagen åejvieboelhkh

Faage lea öörnedamme åejviesuerkine mej sisnie maahtoeulmieh leah hammoedamme. Dah åejviesuerkieh sinsitniem lissiehtieh jïh tjuerieh ektesne vuajnalgidh.

Faage akte ektiefaage gaajhkide ööhpehtimmieprogrammide jåarhkeööhpehtimmesne. Edtja dan åvteste lïerehtimmiem dan sjyöhtehke darjodh learoehkidie guktie dïhte lea sjïehtedamme dejtie ovmessie ööhpehtimmieprogrammide.

Eatnemefaage maahtoeulmieh åtna 2., 4., 7. jïh 10. jaepiedaltesen mænngan maadthskuvlesne, jïh jåarhkeööhpehtimmesne Jåa1 mænngan studijeryöjreden jïh barkoefaageles ööhpehtimmieprogrammine, jïh Jåa3 mænngan lissiebigkemisnie sïejhme studijemaahtose.

Bijjieguvvie åejviesuerkijste:

Jaepiedaltese

Åejviesuerkieh

1.–10.

Dotkijassa

Almetje eatnamisnie

Gellievoete eatnamisnie

Kråahpe jïh healsoe

Fenomenh jïh aamhth

Teknologije jïh hammoe

Jåa1 studijeryöjreden ööhpehtimmieprogrammh

Dotkijassa

Monnehke evtiedimmie

Beapmoe jïh healsoe

Goekedimmie jïh radio-aktiviteete

Energije båetijen aajkan

Bioteknologije

Jåa1 barkoefaageles ööhpehtimmieprogrammh

Dotkijassa

Monnehke evtiedimmie

Beapmoe jïh healsoe

Energije båetijen aajkan

Jåa3 lissiebigkeme sïejhme studijemaahtose

Dotkijassa

Monnehke evtiedimmie

Goekedimmie jïh radio-aktiviteete

Energije båetijen aajkan

Bioteknologije

Dotkijassa

Eatnemefaageööhpehtimmesne eatnemedaejreme lea dovne akte dorjese mij dam daajroem vuesehte maam mijjieh daan biejjien utnebe, jïh goh prosessh mah leah guktie eatnemefaageles daajroe bigkesåvva jïh tseegkesåvva. Dah prosessh feerhmie evtiedimmiem hypoteesijste, eksperimenteradimmie, öörnedamme vïhtesjimmieh, digkiedimmieh, laejhtehks vuarjasjimmie, argumentasjovne, buerkiestimmieh konklusjovnide jïh leerehtimmie. Dotkijassa edtja daejtie biehkide gorredidh lïerehtimmesne, jïh edtjieh meatan vaaltasovvedh dejnie jeatjah åejviesuerkine.

Almetje eatnamisnie

Åejviesuerkie Almetje eatnamisnie lea almetjen bïjre goh akte bielie eatnamistie, jïh almetjen dïedte eatnemem gorredidh, dovne daelie jïh båetijen boelvide, indivijde- jïh siebriedahken daltesisnie. Vijriesåbpoe lea krïevenassi bïjre akten monnehke evtiedæmman. Daate lea daajroen jïh goerkesen bïjre guktie almetje maahta eatnemem nuhtedh, jïh guktie almetji darjomh eatnemem tsevtsieh jïh jarkelieh, dovne gïetskesisnie jïh abpe veartenisnie. Dååjrehtimmie eatnamisnie bïerkenidh, jïh daajroe ovmessie saemien jïh jeatjah aalkoealmetji aerpievuekiej bïjre leah aaj meatan daennie åejviesuerkesne.

Gellievoete eatnamisnie

Jarngesne daennie åejviesuerkesne lea evtiedimmie daajroste, jïh eatnemen gellievoetem seahkaridh. Daajroeh biotiske jïh abiotiske faktovri bïjre ekosystemesne leah vihkeles jis edtja eatnemen ektiespïelem guarkedh. Feeltebarkoe aktem hijven våaromem beaja daajrojde jïh vuajnojde daennie suerkesne.

Daltesisnie Jåa1 dah åejviesuerkieh Almetje eatnamisnie jïh Gellievoete eatnamisnie gohtjesovveme Monnehke evtiedimmie goh akte guvvie vihkelesvoetese daan åejviesuerkien sisnjelen.

Kråahpe jïh healsoe

Åejviesuerkie lea guktie kråahpe lea bæjjese bigkeme, tsevtseme sjædta jïh jorkese tïjje doekoe. Daejredh guktie dah ovmessie bielieh kråahpesne ektesne fungeradieh lea eevre vihkeles jis edtja guarkedh guktie jieledevuekie kråahpem jïh healsoem tsevtsie. Meedijinie jïjnjem soptseste kråahpen, healsoen, jieledevuekien jïh beapmoej bïjre. Daajroe jïh laejhtehks vuarjasjimmie bïevnesijstie daennie suerkesne leah vihkeles jis edtja maehtedh dïedtem vaeltedh jïjtse kråahpen åvteste, jïh fysiske jïh psykiske healsoen åvteste. Seahkarimmie jïh hokse mubpiej åvteste leah aaj vihkeles daennie suerkesne.

Daltesisnie Jåa1 daate åejviesuerkie lea gohtjesovveme beapmoe jïh healsoe juktie vihkelesvoetem vuesiehtidh åejviesuerkien sisnjelen.

Fenomenh jïh aamhth

Åejviesuerkie lea ektiedimmiej bïjre eatnemefaageles fenomeni gaskem, jïh guktie almetjh leah lïereme ovmessie fenomenh jïh aamhth nuhtedh. Suerkie vihkeles suerkieh feerhmie fysihkeste, kjemijeste jïh geofaageste. Dïhte vuesehte guktie aamhth leah bæjjese bigkeme jïh sinsitnine reagerede, - jïh gïetede fenomenh goh tjoeje, tjoevke, elektrisiteete, magnetisme jïh energije. Mijjen jïjtse biejjiesysteeme, eatnemen sijjie, byjngetje veartenesijjie jïh dotkeme jïh teknologije aaj gïetesuvvieh.

Daltesisnie Jåa1 daate åejviesuerkie lea joekehtamme jïh gohtjesovveme energije båetijen aajkan jïh goekedimmie jïh radioaktiviteete juktie vihkelesvoetem vuesiehtidh åejviesuerkien sisnjelen.

Teknologije jïh hammoe

Åejviesuerkie lea maehtedh soejkesjidh, evtiedidh, åehpiedehtedh jïh vuarjasjidh funksjovnelle dorjesh. Ektiespïele eatnemedaejremen, teknologijen jïh monnehke evtiedimmien gaskem lea jarngesne daennie åejviesuerkesne. Teknologije jïh hammoe lea akte jienebefaageles aamhtese eatnemefaagesne, matematihkesne jïh duedtesne.

Daltesisnie Jåa1 daate åejviesuerkie lea bioteknologije gohtjesovveme juktie vihkelesvoetem vuesiehtidh åejviesuerkien sisnjelen.

Goekedimmie jïh radioaktiviteete

Åejviesuerkie lea ektiedimmiej bïjre eatnemefaageles fenomeni gaskem, jïh guktie almetjh leah lïereme ovmessie fenomenh jïh aamhth nuhtedh. Suerkie vihkeles suerkieh feerhmie fysihkeste, kjemijeste jïh geofaageste. Dïhte vuesehte guktie aamhth leah bæjjese bigkeme jïh sinsitnine reagerede, - jïh gïetede fenomenh goh tjoeje, tjoevke, elektrisiteete, magnetisme jïh energije. Mijjen jïjtse biejjiesysteeme, eatnemen sijjie, byjngetje veartenesijjie jïh dotkeme jïh teknologije aaj gïetesuvvieh.

Daltesisnie Jåa1 daate åejviesuerkie lea joekehtamme jïh gohtjesovveme energije båetijen aajkan jïh goekedimmie jïh radioaktiviteete juktie vihkelesvoetem vuesiehtidh åejviesuerkien sisnjelen.

Energije båetijen aajkan

Åejviesuerkie lea ektiedimmiej bïjre eatnemefaageles fenomeni gaskem, jïh guktie almetjh leah lïereme ovmessie fenomenh jïh aamhth nuhtedh. Suerkie vihkeles suerkieh feerhmie fysihkeste, kjemijeste jïh geofaageste. Dïhte vuesehte guktie aamhth leah bæjjese bigkeme jïh sinsitnine reagerede, - jïh gïetede fenomenh goh tjoeje, tjoevke, elektrisiteete, magnetisme jïh energije. Mijjen jïjtse biejjiesysteeme, eatnemen sijjie, byjngetje veartenesijjie jïh dotkeme jïh teknologije aaj gïetesuvvieh.

Daltesisnie Jåa1 daate åejviesuerkie lea joekehtamme jïh gohtjesovveme energije båetijen aajkan jïh goekedimmie jïh radioaktiviteete juktie vihkelesvoetem vuesiehtidh åejviesuerkien sisnjelen.

Side 2 Av 13

Fant du det du lette etter?

0/250
0/250

Tusen takk for hjelpen!