Luonddufága - sámi oahppoplána (NAT2-03)

Ulbmil

Luonddudieđa lea ovdánan olbmuid diehtoáŋgirvuođa geažil ja min hálu geažil gávdnat vástádusaid min iežamet eksisteanssa, eallima ja eallinvugiid birra ja min saji birra luonddus ja universsas ja lea nu oassin min kultuvrras.

Sámis bajásšaddet dálá mánát ja nuorat servodagas masa váikkuhit ja man báidnet árbevirolaš eallinvugiid ja ođđaáigásaš diehtaga ja viiddis teknologiija gávnnadeamit. Sámi árbemáhttu luonddu birra lea ollislaš jurddašeapmi ja áddejupmi, mas geavatlaš máhttu deattuhuvvo. Birget luonddus ja ávkkástallat luonddu jierpmálaččat ja bealuštahtti láhkai leat mávssolaš sámi gálggat, ja máhttu oahpahuvvo buolvvas bulvii aktiiva searvama bokte. Luonddufága galgá leat mielde dán oahpaheamis.

Luonddudiehtaga lágat ja teoriijat leat girjás duohtavuođa modeallat, ja dát modeallat rivdet dahje ain ovdánahttojuvvojit ođđa dárkomiid, geahččaladdamiid ja fuomášumiid mielde. Dehálaš oassi luonddudiehtagis lea diehtit ahte luonddudieđa dađistaga ovdána, ja ahte dutkan ja ođđa máhttu luonddudiehtaga ja teknologiija surggiin mearkkašahtti láhkai váikkuha servodatovdáneapmái ja eallinbirrasii.

Vaikko luonddudieđa lea ge juhkkojuvvon máŋgga fágasuorgin nugo biologiija, fysihkka ja kemiija ja geofága, de lea ulbmilin ahte skuvlafága luonddufága sihke teoriijas ja geavatlaččat doaibmá oktan ollislaš fágan.

Máhttu luonddu birra, luonddu ipmárdus ja vásáhusat luonddus sáhttet ovddidit dáhtu suodjalit luondduriggodagaid, gáhttet biologalaš šláddjiivuođa ja leat mielde ovddideamen guoddevaš ovdáneami. Dán oktavuođas lea sámiin ja eará eamiálbmogiin máhtolašvuohta luonddu hárrái, man lea dehálaš árvvusatnit. Seammás galgá luonddufága váikkuhit dasa ahte mánát ja nuorat ovdánahttet máhtu ja guottuid mat čájehit áddejumi luonddu, indiviida, teknologiija, servodaga ja dutkama ovttasdoaibmama birra. Dát lea dehálaš vai áddejit iešguđetlágan luonddudieđalaš ja teknologalaš informašuvnna. Dat galgá addit vuođu searvat servodaga demokráhtalaš proseassaide.

Bargat iešguđetlágan áššečuolmmaiguin sihke praktihkalaččat ja teorehtalaččat laboratoriijain ja luonddus, lea dárbbašlaš vai beassá ieš vásihit luonddudieđalaš metodaid ja jurddašanvugiid ja ovdánahttit máhtu daid birra. Dát sáhttá leat mielde ovdánahttimin hutkáivuođa, kritihkalaš návccaid, rabasvuođa ja aktiiva searvama dilálašvuođaide main luonddufágalaš máhttu ja čehppodat adno. Iešguđetlágan oahppanbirrasat nugo gieddebargu luonddus, geahččaladdan laboratoriijas ja museaid, dieđaguovddážiid ja ásahusaid galledeamit riggudahttet luonddufága oahpahusa ja láhčet dili imaštallamii, diehtoáŋgiruššamii ja liikomii. Gelbbolašvuohta áddet iešguđetlágan luonddudieđalaš teavsttaid, metodaid ja teknologalaš čovdosiid lea buorre vuođđun fidnofágalaš oahpuide, viidáset oahppamii ja eallinagi oahppamii sihke barggus ja astoáiggis.